Konkreettinen lähestymistapa kysynnän ja tarjonnan kestävään hallintaan muotiteollisuudessa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, sali IT115
Väitöksen aihe
Konkreettinen lähestymistapa kysynnän ja tarjonnan kestävään hallintaan muotiteollisuudessa
Väittelijä
M.Eng. Shahriare Mahmood
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Tuotantotalouden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Tuotantotalous
Vastaväittäjä
Dosentti Ilkka Sillanpää, Hegemonia Oy
Kustos
Professori Pekka Kess, Oulun yliopisto
Kestävä toimitusketjun hallinta muotiteollisuudessa
Väitöskirja esittelee konkreettisen kestävän kehityksen huomioivan lähestymistavan toimitusketjujen hallinnalle muotiteollisuudessa. Kestävä kehitys on kriittinen aihe tekstiiliteollisuuden toimitusketjuissa. Sen merkitys tunnustetaan niin arvoketjun kysynnän kuin tarjonnan puolellakin. Lukuisat ympäristö- ja sosiaaliset kysymykset ovat ajankohtaisia yleisesti teollisuudessa, mutta kestävän kehityksen näkökulmia käsitellään usein hajanaisesti. Tekstiilien toimitusketjuun liittyvissä tutkimuksissa kestävää kehitystä ei ole käsitelty kokonaisvaltaisesti.
Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tarkastella toimitusketjun toiminnan kestävyyteen vaikuttavia kysymyksiä systemaattisesti. Tutkimuksessa korostui, että tuotteiden kestävyys on tässä yhteydessä kriittisintä ja sitä ei ole pidetty osana kestävän kehityksen kokonaisuutta. Tuotteiden kestävyys on olennainen kestävän kehityksen tarkastelunäkökulma, sillä se ohjaa erityisesti kestävyyden vaatimuksia toimitusketjuissa.
Väitöstyössä tutkittiin toimitusketjun prioriteetteja ja kestävyyden merkitystä sekä kysynnän että tarjonnan puolella toimitusketjuissa. Tutkimuksessa havaittiin, että kestävä kehitys nähdään yleiseksi suorituskyvyn kriteeriksi muiden tyypillisten toimitusketjun tekijöiden lisäksi.
Lisäksi tutkittiin kestävän kehityksen eri näkökulmia arvoketjun eri osissa. Arvoketjun eri osissa tehdyissä tapaustutkimuksissa havaittiin, että kestävä kehitys oli kärjessä koko toimitusketjussa ja että tuotteen kestävyys on tärkein tekijä.
Esitetty konseptuaalinen malli tarjoaa konkreettisen ehdotuksen kestävälle toiminnalle. Ehdotetun mallin painopisteet perustuvat sekä tehtyyn teoreettiseen laadulliseen analyysiin että tapaustutkimuksella todennettuihin painopistealueisiin. Tämä uusi käsitteellinen malli yhdessä kestävän kehityksen hierarkian kanssa tarjoaa tavan, jolla kysynnän ja tarjonnan hallintaa voidaan lähestyä vastuullisella tavalla, jossa tuotteen kestävyyden kanssa tarkastellaan myös sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia kestävyyden näkökohtia.
Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tarkastella toimitusketjun toiminnan kestävyyteen vaikuttavia kysymyksiä systemaattisesti. Tutkimuksessa korostui, että tuotteiden kestävyys on tässä yhteydessä kriittisintä ja sitä ei ole pidetty osana kestävän kehityksen kokonaisuutta. Tuotteiden kestävyys on olennainen kestävän kehityksen tarkastelunäkökulma, sillä se ohjaa erityisesti kestävyyden vaatimuksia toimitusketjuissa.
Väitöstyössä tutkittiin toimitusketjun prioriteetteja ja kestävyyden merkitystä sekä kysynnän että tarjonnan puolella toimitusketjuissa. Tutkimuksessa havaittiin, että kestävä kehitys nähdään yleiseksi suorituskyvyn kriteeriksi muiden tyypillisten toimitusketjun tekijöiden lisäksi.
Lisäksi tutkittiin kestävän kehityksen eri näkökulmia arvoketjun eri osissa. Arvoketjun eri osissa tehdyissä tapaustutkimuksissa havaittiin, että kestävä kehitys oli kärjessä koko toimitusketjussa ja että tuotteen kestävyys on tärkein tekijä.
Esitetty konseptuaalinen malli tarjoaa konkreettisen ehdotuksen kestävälle toiminnalle. Ehdotetun mallin painopisteet perustuvat sekä tehtyyn teoreettiseen laadulliseen analyysiin että tapaustutkimuksella todennettuihin painopistealueisiin. Tämä uusi käsitteellinen malli yhdessä kestävän kehityksen hierarkian kanssa tarjoaa tavan, jolla kysynnän ja tarjonnan hallintaa voidaan lähestyä vastuullisella tavalla, jossa tuotteen kestävyyden kanssa tarkastellaan myös sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia kestävyyden näkökohtia.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024