Koskettavat kudelmat. Vastuullinen muutos osallistuvan suunnittelun, koulutuksen ja arjen kestävissä käytänteissä kohti väkivallattomuutta
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Keckmaninsali (HU 106)
Väitöksen aihe
Koskettavat kudelmat. Vastuullinen muutos osallistuvan suunnittelun, koulutuksen ja arjen kestävissä käytänteissä kohti väkivallattomuutta
Väittelijä
Filosofian maisteri Suvi Pihkala
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden tiedekunta, Kasvatuksen arvot, aatteet ja yhteiskunnalliset kontekstit -tutkimusyksikkö, Sukupuolentutkimus
Oppiaine
Sukupuolentutkimus
Vastaväittäjä
Dosentti Marja Vehviläinen, Tampereen yliopisto
Kustos
Dosentti Vappu Sunnari, Oulun yliopisto
Kestävyydellä on väliä osallistuvan suunnittelun, koulutuksen ja arjen käytänteissä kohti väkivallattomuutta
Tässä tieteidenvälisessä ja poikkitieteisessä väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin kestävää muutosta. Väitöskirjatutkimuksen osatutkimuksissa tarkasteltiin osallistuvan suunnittelun, koulutuksen ja arjen käytänteitä, joissa pyrittiin kohti väkivallattomuutta ja joiden tavoitteena oli tukea välittämiseen, tasa-arvoon ja kuulumisen perustuvia suhteita.
Väitöskirjan yhteenveto-osa vei osajulkaisujen tuloksia eteenpäin tarkastelemalla niitä kestävän muutoksen näkökulmasta. Väitöskirjan osatutkimuksissa tarkasteltiin vastuullisia osallistuvia käytänteitä, osallistumista, välittämistä ja väkivallattomuutta. Tarkastelu kohdistui väkivaltateemaisen akateemisen koulutuksen ja työpaikkakiusaamiseen puuttumisen asiantuntijaverkoston osallistuvan suunnittelun käytänteisiin sekä väkivaltaa elämässään kokeneen henkilön arkisiin pyrkimyksiin kohti väkivallattomuutta.
Osatutkimusten toteutus perustui tutkijan käytäntöön sitoutuneeseen osallistumiseen tutkimuksen kohteena olleissa osallistuvan suunnittelun ja koulutuksen prosesseissa. Väitöstutkimuksen yhteenveto-osassa osajulkaisujen tuloksia lähestyttiin diffraktiivisesti, teoreettis-käytännöllisiä feministisiä uusmaterialistisia käsitteitä, keskusteluja eettisyydestä ja kestävyydestä sekä empiiriä kohtaamisia uutta ymmärrystä tuottavalla tavalla yhteen kudelmoiden. Huomio kiinnitettiin erityisesti muutosta tuottavien prosessien jokapäiväisiin, arkisiin käytänteisiin.
Tarkastelussa hyödynnettiin Karen Baradin ja Donna Harawayn ontologisena, affektiivisena ja eettisenä ymmärrettyä kosketuksen käsitettä. Käsitteen avulla tutkimuksen kohteena olleiden prosessien jokapäiväisiä käytänteitä sanallistettiin ”koskettavina kudelmina”. Tällä korostettiin suunnittelun, koulutuksen ja arjen vastuullisten käytänteiden ajallista, paikallista ja materiaalista kietoutuneisuutta ja ennen kaikkea tämän kietoutuneisuuden kautta tuottuvia mahdollisuuksia rakentaa eettisesti kestäviä suhteita ja kestävää muutosta arjen välittömissä prosesseissa ”tässä ja nyt”.
Tutkimuksessa ajatus koskettavista kudelmista tuo ennen kaikkea esiin muutosta ja tulevaisuutta rakentavien prosessien ja projektien arkisten käytänteiden eettispoliittisen luonteen. Kestävän muutoksen tukemiseksi tutkimus korostaa sellaisia vastuullisia osallistumisen, suunnittelun, tutkimuksen ja koulutuksen käytänteitä, joissa vastuullisen ja välittävän sitoutumisen lähtökohta on kyky ”olla kosketuksessa” arjen jatkuvan muotoutuvaisuuden sekä sen poliittisen – erilaisia ja moninaisia materiaalisia mahdollisuuksia muovaavan – ja eettisen monaineksisuuden kanssa.
Kestävä muutos nähdään eettisenä suhteisuutena kysymyksiin siitä miten ja mitä tai keitä varten, jotka muotoutuvat iteratiivisesti ja jatkuvana prosessina arjen paikantuneissa käytänteissä. Tutkimus kontribuoi ajankohtaisiin osallistuvan suunnittelun ja koulutuksen käytännöllisiin haasteisiin tuottaa muutosta vastuullisella tavalla.
Tutkimus tarjoaa käsitteelliskäytännöllisiä näkökulmia siihen, kuinka oleminen kosketuksessa arjen moniaineksisuuden kanssa voi tukea hedelmällisellä tavalla osallistuvan suunnittelun ja koulutuksen pyrkimyksiä toteuttaa ja rakentaa eettisesti kestävää muutosta. Tarve tuoda eettinen kestävyys muutokseen pyrkivien prosessien ja projektien arkisiin käytänteisiin niitä läpäisevänä orientaationa korostuu erityisesti aikana, jolloin teknologisilla ratkaisuilla ja koulutuksella nähdään entistä vahvemmin ja vahvempi rooli kestävien tulevaisuuksien rakentamisessa.
Väitöskirjan yhteenveto-osa vei osajulkaisujen tuloksia eteenpäin tarkastelemalla niitä kestävän muutoksen näkökulmasta. Väitöskirjan osatutkimuksissa tarkasteltiin vastuullisia osallistuvia käytänteitä, osallistumista, välittämistä ja väkivallattomuutta. Tarkastelu kohdistui väkivaltateemaisen akateemisen koulutuksen ja työpaikkakiusaamiseen puuttumisen asiantuntijaverkoston osallistuvan suunnittelun käytänteisiin sekä väkivaltaa elämässään kokeneen henkilön arkisiin pyrkimyksiin kohti väkivallattomuutta.
Osatutkimusten toteutus perustui tutkijan käytäntöön sitoutuneeseen osallistumiseen tutkimuksen kohteena olleissa osallistuvan suunnittelun ja koulutuksen prosesseissa. Väitöstutkimuksen yhteenveto-osassa osajulkaisujen tuloksia lähestyttiin diffraktiivisesti, teoreettis-käytännöllisiä feministisiä uusmaterialistisia käsitteitä, keskusteluja eettisyydestä ja kestävyydestä sekä empiiriä kohtaamisia uutta ymmärrystä tuottavalla tavalla yhteen kudelmoiden. Huomio kiinnitettiin erityisesti muutosta tuottavien prosessien jokapäiväisiin, arkisiin käytänteisiin.
Tarkastelussa hyödynnettiin Karen Baradin ja Donna Harawayn ontologisena, affektiivisena ja eettisenä ymmärrettyä kosketuksen käsitettä. Käsitteen avulla tutkimuksen kohteena olleiden prosessien jokapäiväisiä käytänteitä sanallistettiin ”koskettavina kudelmina”. Tällä korostettiin suunnittelun, koulutuksen ja arjen vastuullisten käytänteiden ajallista, paikallista ja materiaalista kietoutuneisuutta ja ennen kaikkea tämän kietoutuneisuuden kautta tuottuvia mahdollisuuksia rakentaa eettisesti kestäviä suhteita ja kestävää muutosta arjen välittömissä prosesseissa ”tässä ja nyt”.
Tutkimuksessa ajatus koskettavista kudelmista tuo ennen kaikkea esiin muutosta ja tulevaisuutta rakentavien prosessien ja projektien arkisten käytänteiden eettispoliittisen luonteen. Kestävän muutoksen tukemiseksi tutkimus korostaa sellaisia vastuullisia osallistumisen, suunnittelun, tutkimuksen ja koulutuksen käytänteitä, joissa vastuullisen ja välittävän sitoutumisen lähtökohta on kyky ”olla kosketuksessa” arjen jatkuvan muotoutuvaisuuden sekä sen poliittisen – erilaisia ja moninaisia materiaalisia mahdollisuuksia muovaavan – ja eettisen monaineksisuuden kanssa.
Kestävä muutos nähdään eettisenä suhteisuutena kysymyksiin siitä miten ja mitä tai keitä varten, jotka muotoutuvat iteratiivisesti ja jatkuvana prosessina arjen paikantuneissa käytänteissä. Tutkimus kontribuoi ajankohtaisiin osallistuvan suunnittelun ja koulutuksen käytännöllisiin haasteisiin tuottaa muutosta vastuullisella tavalla.
Tutkimus tarjoaa käsitteelliskäytännöllisiä näkökulmia siihen, kuinka oleminen kosketuksessa arjen moniaineksisuuden kanssa voi tukea hedelmällisellä tavalla osallistuvan suunnittelun ja koulutuksen pyrkimyksiä toteuttaa ja rakentaa eettisesti kestävää muutosta. Tarve tuoda eettinen kestävyys muutokseen pyrkivien prosessien ja projektien arkisiin käytänteisiin niitä läpäisevänä orientaationa korostuu erityisesti aikana, jolloin teknologisilla ratkaisuilla ja koulutuksella nähdään entistä vahvemmin ja vahvempi rooli kestävien tulevaisuuksien rakentamisessa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024