Kouluikäisten keskosten keuhkofunktioon vaikuttavat varhaiset riskitekijät
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 12
Väitöksen aihe
Kouluikäisten keskosten keuhkofunktioon vaikuttavat varhaiset riskitekijät
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Eveliina Ronkainen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, PEDEGO-tutkimusyksikkö, Lastentaudit
Oppiaine
Lastentaudit
Vastaväittäjä
Professori Sture Andersson, HUS, Lastenklinikka
Kustos
Professori Mika Rämet, Oulun yliopisto
Pikkukeskosena syntyminen vaikuttaa keuhkojen toimintaan vielä kouluiässä
Keskosten tehohoito on kehittynyt viime vuosikymmeninä nopeasti, ja aiempaa epäkypsempänä syntyvät keskoset selviävät hengissä. Väitöskirjassa todetaan, että hoidossa tapahtuneista edistysaskelista huolimatta hyvin ennenaikainen syntymä vaikuttaa keuhkojen rakenteeseen ja toimintaan vielä kouluiässä.
Keuhkojen toiminnan alentuma on selvimmin havaittavissa niillä lapsilla, jotka keskosuuden lisäksi ovat altistuneet kohdunsisäiselle kasvuhäiriölle. Myös pikkukeskosen hengitysvaikeuden eli bronkopulmonaalisen dysplasian (BPD) sairastaneilla esiintyy toiminnallisia poikkeamia kouluiässä. BPD-taudin sairastaneilla havaittiin ohutleiketietokonekuvauksessa myös keuhkojen rakenteellisia muutoksia.
Väitöskirjan mukaan keskosina syntyneet lapset joutuvat täysiaikaisena syntyneitä ikätovereitaan useammin sairaalahoitoon erityisesti kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. Yleisin syy sairaalahoitoon on hengityksen vinkumista aiheuttavat taudit. Jokapäiväiseen elämään vaikuttavia hengityselinoireita on kuitenkin vain harvoilla.
Väitöstutkimuksen perusteella keskosena syntyneiden lasten hengitysterveyttä on syytä seurata. Liikunta ja savuttomuus ovat erityisen tärkeitä keskosena syntyneille. Väitöstutkimukseen osallistui 88 pikkukeskosena syntynyttä ja 88 täysiaikaisena syntynyttä lasta Pohjois-Suomen alueelta.
Keuhkojen toiminnan alentuma on selvimmin havaittavissa niillä lapsilla, jotka keskosuuden lisäksi ovat altistuneet kohdunsisäiselle kasvuhäiriölle. Myös pikkukeskosen hengitysvaikeuden eli bronkopulmonaalisen dysplasian (BPD) sairastaneilla esiintyy toiminnallisia poikkeamia kouluiässä. BPD-taudin sairastaneilla havaittiin ohutleiketietokonekuvauksessa myös keuhkojen rakenteellisia muutoksia.
Väitöskirjan mukaan keskosina syntyneet lapset joutuvat täysiaikaisena syntyneitä ikätovereitaan useammin sairaalahoitoon erityisesti kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. Yleisin syy sairaalahoitoon on hengityksen vinkumista aiheuttavat taudit. Jokapäiväiseen elämään vaikuttavia hengityselinoireita on kuitenkin vain harvoilla.
Väitöstutkimuksen perusteella keskosena syntyneiden lasten hengitysterveyttä on syytä seurata. Liikunta ja savuttomuus ovat erityisen tärkeitä keskosena syntyneille. Väitöstutkimukseen osallistui 88 pikkukeskosena syntynyttä ja 88 täysiaikaisena syntynyttä lasta Pohjois-Suomen alueelta.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024