Koulutuksen vaikuttavuus tehohoitajien tietoihin ja taitoihin noudattaa hoitosuosituksia ventilaattori pneumonian ehkäisyksi
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Lääketieteellinen tiedekunta, Leena Palotie -sali (101A), Aapistie 5 A
Väitöksen aihe
Koulutuksen vaikuttavuus tehohoitajien tietoihin ja taitoihin noudattaa hoitosuosituksia ventilaattori pneumonian ehkäisyksi
Väittelijä
Terveystieteiden maisteri Miia Jansson
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, terveystieteiden laitos, hoitotiede
Oppiaine
Hoitotiede
Vastaväittäjä
Professori Tarja Suominen, Tampereen yliopisto
Kustos
Professori Helvi Kyngäs, Oulun yliopisto
Hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisy – haaste potilasturvallisuudelle ja hoidon laadulle
Hoitosuositusten noudattamatta jättäminen altistaa kriittisesti sairaan potilaan hengityslaitehoitoon liittyvälle keuhkokuumeelle. Hengityslaitehoitoon liittyvä keuhkokuume on tehohoidon yleisin sairaalainfektio, johon liittyy pitkittynyt hengityslaite- ja hoitoaika, lisääntynyt sairastuvuus, kuolleisuus ja antimikrobihoitojen määrä sekä kohonneet hoitokustannukset. Väitöstutkimuksessa todettiin, että täydennyskoulutuksen kliininen vaikuttavuus sekä potilasturvallisuuden että hoidon laadun kehittämisessä on merkittävä, mikäli kliinisessä tehohoitotyössä lisätään tehohoitajien tietoa ja taitoa noudattaa näyttöön perustuvia hoitosuosituksia.
Väitöstutkimuksessa arvioitiin tehohoitajien tietoa ja taitoa noudattaa näyttöön perustuvia hoitosuosituksia hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisyksi sitä varten kehitettyjen arviointimittareiden avulla. Väitöstutkimuksessa arvioitiin lisäksi satunnaistetun, kontrolloidun seurantatutkimuksen sekä järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta sekä oppimistuloksiin että kliinisiin hoitotuloksiin.
Väitöstutkimuksessa kehitetyt arviointimittarit osoittautuivat luotettaviksi. Merkittävimmät puutteet tehohoitajien tiedoissa ja taidoissa noudattaa näyttöön perustuvia hoitosuosituksia ilmenivät käsihygienian, suunhoidon sekä hengityslaite- ja ravitsemushoidon toteutuksessa, hengityslaitehoidosta vieroittamisessa sekä alahengitysteiden imukäytännöissä. Tutkimuksessa käytettyjen koulutusinterventioiden vaikuttavuus sekä oppimistuloksiin että kliinisiin hoitotuloksiin oli merkittävä. Simulaatiokoulutuksen jälkeen koeryhmän taidot noudattaa näyttöön perustuvia hoitosuosituksia lisääntyivät merkittävästi sekä simulaatio-oppimisympäristössä että kliinisessä tehohoitotyössä. Opitut taidot säilyivät yli kuuden kuukauden seurannan ajan.
Puutteellinen tieto, taito sekä hoitosuositusten noudattamatta jättäminen ovat uhka potilasturvallisuudelle ja siten hoidon laadulle. Väitöstutkimuksessa kehitettyjä arviointimittareita voidaan hyödyntää sekä tehohoitajien ammatillisen osaamisen varmistamisessa että kriittisesti sairaiden potilaiden turvallisen hengityslaitehoidon arvioinnissa. Tutkimustuloksia voidaan myös hyödyntää hoitokäytänteiden yhtenäistämisessä, entistä tehokkaampien koulutusinterventioiden suunnittelussa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Jatkotutkimuksessa on kiinnitettävä huomiota hoitosuositusten aktiivisten jalkauttamiskeinojen vaikuttavuuden arviointiin, hengityslaitehoitoon liittyvien infektioiden säännölliseen seurantaan sekä asianmukaiseen palautteen antoon.
Väitöstutkimuksessa arvioitiin tehohoitajien tietoa ja taitoa noudattaa näyttöön perustuvia hoitosuosituksia hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisyksi sitä varten kehitettyjen arviointimittareiden avulla. Väitöstutkimuksessa arvioitiin lisäksi satunnaistetun, kontrolloidun seurantatutkimuksen sekä järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta sekä oppimistuloksiin että kliinisiin hoitotuloksiin.
Väitöstutkimuksessa kehitetyt arviointimittarit osoittautuivat luotettaviksi. Merkittävimmät puutteet tehohoitajien tiedoissa ja taidoissa noudattaa näyttöön perustuvia hoitosuosituksia ilmenivät käsihygienian, suunhoidon sekä hengityslaite- ja ravitsemushoidon toteutuksessa, hengityslaitehoidosta vieroittamisessa sekä alahengitysteiden imukäytännöissä. Tutkimuksessa käytettyjen koulutusinterventioiden vaikuttavuus sekä oppimistuloksiin että kliinisiin hoitotuloksiin oli merkittävä. Simulaatiokoulutuksen jälkeen koeryhmän taidot noudattaa näyttöön perustuvia hoitosuosituksia lisääntyivät merkittävästi sekä simulaatio-oppimisympäristössä että kliinisessä tehohoitotyössä. Opitut taidot säilyivät yli kuuden kuukauden seurannan ajan.
Puutteellinen tieto, taito sekä hoitosuositusten noudattamatta jättäminen ovat uhka potilasturvallisuudelle ja siten hoidon laadulle. Väitöstutkimuksessa kehitettyjä arviointimittareita voidaan hyödyntää sekä tehohoitajien ammatillisen osaamisen varmistamisessa että kriittisesti sairaiden potilaiden turvallisen hengityslaitehoidon arvioinnissa. Tutkimustuloksia voidaan myös hyödyntää hoitokäytänteiden yhtenäistämisessä, entistä tehokkaampien koulutusinterventioiden suunnittelussa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Jatkotutkimuksessa on kiinnitettävä huomiota hoitosuositusten aktiivisten jalkauttamiskeinojen vaikuttavuuden arviointiin, hengityslaitehoitoon liittyvien infektioiden säännölliseen seurantaan sekä asianmukaiseen palautteen antoon.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024