Koulutusintervention vaikutus hoitohenkilökunnan haasteelliseksi kokeman käyttäytymisen esiintyvyyteen, hoitohenkilökunnan toimintatapoihin sekä osaamiseen muistisairaiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa.

Väestö ikääntyy nopeasti, ja tämän myötä muistisairaiden henkilöiden lukumäärä kasvaa voimakkaasti. Muistisairaudet ovat tärkein ikääntyneiden pitkäaikaista avuntarvetta aiheuttava sairausryhmä. Kolmella neljästä pitkäaikaishoidossa olevista henkilöistä on muistisairaus. Muistisairaudet heikentävät muistia, tiedonkäsittelyä sekä muita ajatustoimintoja. Myös muistisairaan henkilön käyttäytymisessä voi ilmetä muutoksia, jotka läheiset ja hoitohenkilökunta voivat kokea haasteellisiksi. Käyttäytymisen muutokset voivat ilmetä levottomuutena, vaelteluna, ahdistuneisuutena ja huuteluna, aiheuttaen pahoinvointia myös muistisairaalle itselleen.

Terveystieteiden maisteri Paula Piirainen selvitti väitöstutkimuksessaan sitä, millainen vaikutus hoitohenkilökunnan täydennyskoulutuksella on haasteellisten tilanteiden esiintymiseen muistisairaiden pitkäaikaishoidossa. Kyselylomakkeilla selvitettiin myös koulutuksen vaikutusta hoitohenkilökunnan toimintatapoihin sekä osaamiseen haasteellisissa tilanteissa. Koeryhmässä olevan hoitokodin henkilökunta sai täydennyskoulutuksen ja kontrolliryhmässä olevan hoitokodin henkilökunta toteutti hoitotyötä ilman vastaavaa täydennyskoulutusta. Tutkimuksen seuranta-aika oli yksi vuosi.

Väitöstutkimuksen mukaan hoitohenkilökunnan haasteelliseksi kokema käyttäytyminen on muistisairaiden henkilöiden pitkäaikaishoidossa yleistä ja jopa päivittäistä. On viitteitä siitä, että hoitohenkilökunnan säännöllinen ja jatkuva koulutus voisi vähentää haasteellisia tilanteita muistisairaiden pitkäaikaishoidossa. Koulutuksella voidaan myös parantaa hoitohenkilökunnan itsearvioitua osaamista muistisairaiden hoitotyössä. Tuloksista löydettiin viisi muistisairaiden hoitotyössä vaadittavaa osaamisaluetta: käytännölliset taidot, teoreettiset tiedot, itsen terapeuttiseen käyttöön liittyvä osaaminen, sosiaalinen osaaminen sekä itsensä johtaminen. Tutkimuksessa todettiin, että johtamistavalla voidaan edistää muistisairaan tarpeet huomioon ottavan hoitotyön toteutumista.

”Muistisairaiden henkilöiden hoitotyö vaatii erityisosaamista, jota voidaan kehittää täydennyskoulutuksen avulla. Myös työyksikön johtamistavalla on suuri merkitys siinä, millaista muistisairaan päivittäinen arki on pitkäaikaishoidossa”, väittelijä toteaa.