Kulttuuri käräjillä: Etnografinen tutkimus kulttuurin de/konstruoimisesta suomalaisissa tuomioistuimissa

Kulttuureista ja kulttuuri-identiteeteistä keskustelevat ja kiistelevät oikeudenkäynneissä paitsi tuomarit, juristit, vastaajat ja asianomistajat, myös esimerkiksi silminnäkijätodistajat ja tulkit. Tämän rikosoikeudenkäynteihin keskittyneen väitöskirjatutkimuksen mukaan koulutettujen kulttuuriasiantuntijoiden hyödyntäminen voisi toisinaan olla tarpeen suomalaisissa oikeudenkäynneissä, joissa on osana henkilöitä vähemmistökulttuureista. Nyt epävirallisiksi kulttuuriasiantuntijoiksi voivat toisinaan päätyä esimerkiksi silminnäkijätodistajat.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös nykyisen ei-uskonnollisen todistajan vakuutuksen väitettyä neutraaliutta. Tutkimus antoi aihetta pohtia, voisiko jumalan nimeen vannomisen salliminen todistajille olla joissain tapauksissa suositeltavaa.

Väitöskirjassa tutkittiin etnografisin menetelmin suomalaisia rikosoikeudenkäyntejä. Pääasiallinen tutkimusaineisto koostui havainnointiaineistosta, jota filosofian maisteri Taina Cooke keräsi osallistumalla kolmeenkymmeneenkahdeksaan oikeudenkäyntiin. Lisäksi Cooke haastatteli viittä asiantuntijaa ja analysoi 230 oikeuden päätöstä eri rikostapauksista.

Tutkimuksen mukaan rikosoikeudenkäynteihin osallistuvat henkilöt paitsi aktiivisesti valjastavat kulttuurin käsitettä eri tarkoituksiin myös luovat kuvaa laista ja sen toimijoista kulttuurittomina ja kontekstistaan vapaina. Tämä prosessi kiinnittyy ”kulttuurisen toisen” mutta myös ”kulttuurisen normaalin” kuvitteluun, ja se johtaa usein kulttuuristereotypioiden uusintamiseen. Käytänteissä, joissa henkilöiden ja oikeusinstituutioiden sosiokulttuurinen tausta häivytetään näkyvistä, nojataan lain erityisiin tulkintoihin oikeussubjektista, neutraaliudesta ja yhdenmukaisuudesta.

Lopuksi väitöskirjassa alleviivataan suomalaisiin oikeudenkäynteihin osallistuvien moninaista kulttuurista kirjoa. Väittelijän mukaan oikeusinstituutioiden toimijoiden olisi tarkasteltava kriittisesti oletuksiaan siitä, kenelle oikeudenkäynnit on suunnattu ja keiden käsityksiä oikeudenmukaisuudesta niissä edistetään nyt ja tulevaisuudessa.