Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän – Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Kontinkangas, lääketieteellisen tiedekunnan Leena Palotie -sali (101A)
Väitöksen aihe
Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän – Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti, työterveyshuollon erikoislääkäri, kuntoutuksen ja hallinnon erityispätevyys Raija Kerätär
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, työterveyshuolto
Oppiaine
Työterveyshuolto
Vastaväittäjä
Professori Pekka Virtanen, Tampereen yliopisto
Kustos
Professori Leena Ala-Mursula, Oulun yliopisto
Monialainen työkyvyn arviointi tunnistaa työttömän heikentyneen työkyvyn
Työkyky on merkittävästi heikentynyt suurella osalla pitkäaikaistyöttömistä. Työllistymistä ja työssä suoriutumista heikentävät eniten hoitamattomat mielenterveyden häiriöt. LL Raija Kerätär havaitsi väitöstutkimuksensa perusteella, ettei työttömien heikentynyttä työkykyä ja kuntoutuksen tarvetta riittävästi tunnisteta tavanomaisissa palveluissa.
Jopa kolmasosa työkyvyttömiä
Yhden kunnan työttömistä 27 % todettiin työkyvyttömiksi avoimille työmarkkinoille ja lisäksi 20 %:lla todettiin työkykyä kohentavan hoidon tai kuntoutuksen tarvetta. Työvoiman palvelukeskuksista työkykyarvioon ohjatuista työttömistä työkyvyttömiksi todettiin 34 %. Eniten työkykyä heikensivät mielenterveyden häiriöt. Työkyvyn tukitoimista ilmeni eniten tarvetta psykiatriseen hoitoon ja ammatilliseen kuntoutukseen. Päihdehoidon tai -kuntoutuksen tarvetta todettiin selvästi vähemmän.
Syrjäytyminen myös hoidosta ja kuntoutuksesta
Monialaisella työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnilla tunnistettiin sellaisia työkykyä heikentäviä tiloja, jotka olivat jääneet tavanomaisissa palveluissa tunnistamatta. Nykyisten terveyspalveluiden kapea-alainen sairauksista lähtevä näkökulma vaikuttaa olevan osasyy pitkäaikaistyöttömien syrjäytymiseen myös hoito- ja kuntoutuspalveluista. Monimuotoisia toimintakykyongelmia ja niiden taustalla olevia sairauksia ei riittävästi tunnisteta eivätkä vaikeasti työllistyvät näin ollen tule ohjatuiksi hoidon tai kuntoutuksen piiriin.
Väitöskirjatyössä arvioitiin kolmesta työvoiman palvelukeskuksesta (Oulu, Raahen seutukunta ja Kainuu) arvioitaviksi ohjattujen asiakkaiden ja yhden kunnan (Paltamo) kaikkien työttömien työkykyisyys ja kuntoutustarve. Lisäksi analysoitiin sairauslähtöisen ja monialaisen työkyvyn arvioinnin teoreettisia ja sisällöllisiä eroja yhden esimerkkiasiakkaan avulla. Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä.
Työttömien terveydenhuollon näkökulmasta merkittävät tulokset
Tutkimus tuotti ensimmäistä kertaa vastaanotoilla saatuihin tuloksiin perustuvaa tietoa työttömien työkykyongelmien esiintyvyydestä. Työttömien tiedetään sairastavan muuta saman ikäistä väestöä enemmän, mutta käyttävän terveyspalveluja muita vähemmän. Tulokset ovat merkittäviä niin kansanterveyden kuin kansantaloudenkin kannalta. Suomen kunnat maksavat joka kuukausi yli 30 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukien kuntaosuuksia. Joukossa on runsaasti myös sellaisia, joiden työkykyä olisi mahdollista parantaa hoidolla ja kuntoutuksella.
Tulosten perusteella työttömän kokonaistilanne ja biopsykososiaalinen toimintakyky tulisi huomioida laajasti eikä keskittyä pelkästään fyysiseen terveydentilaan. Nykyistä systemaattisemmin tulisi hyödyntää monialaisessa verkostossa oleva asiakastieto ja asiakkaan omat näkemykset. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään uusi toimintatapa pitkäaikaistyöttömien monialaiseen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin.
Jopa kolmasosa työkyvyttömiä
Yhden kunnan työttömistä 27 % todettiin työkyvyttömiksi avoimille työmarkkinoille ja lisäksi 20 %:lla todettiin työkykyä kohentavan hoidon tai kuntoutuksen tarvetta. Työvoiman palvelukeskuksista työkykyarvioon ohjatuista työttömistä työkyvyttömiksi todettiin 34 %. Eniten työkykyä heikensivät mielenterveyden häiriöt. Työkyvyn tukitoimista ilmeni eniten tarvetta psykiatriseen hoitoon ja ammatilliseen kuntoutukseen. Päihdehoidon tai -kuntoutuksen tarvetta todettiin selvästi vähemmän.
Syrjäytyminen myös hoidosta ja kuntoutuksesta
Monialaisella työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnilla tunnistettiin sellaisia työkykyä heikentäviä tiloja, jotka olivat jääneet tavanomaisissa palveluissa tunnistamatta. Nykyisten terveyspalveluiden kapea-alainen sairauksista lähtevä näkökulma vaikuttaa olevan osasyy pitkäaikaistyöttömien syrjäytymiseen myös hoito- ja kuntoutuspalveluista. Monimuotoisia toimintakykyongelmia ja niiden taustalla olevia sairauksia ei riittävästi tunnisteta eivätkä vaikeasti työllistyvät näin ollen tule ohjatuiksi hoidon tai kuntoutuksen piiriin.
Väitöskirjatyössä arvioitiin kolmesta työvoiman palvelukeskuksesta (Oulu, Raahen seutukunta ja Kainuu) arvioitaviksi ohjattujen asiakkaiden ja yhden kunnan (Paltamo) kaikkien työttömien työkykyisyys ja kuntoutustarve. Lisäksi analysoitiin sairauslähtöisen ja monialaisen työkyvyn arvioinnin teoreettisia ja sisällöllisiä eroja yhden esimerkkiasiakkaan avulla. Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä.
Työttömien terveydenhuollon näkökulmasta merkittävät tulokset
Tutkimus tuotti ensimmäistä kertaa vastaanotoilla saatuihin tuloksiin perustuvaa tietoa työttömien työkykyongelmien esiintyvyydestä. Työttömien tiedetään sairastavan muuta saman ikäistä väestöä enemmän, mutta käyttävän terveyspalveluja muita vähemmän. Tulokset ovat merkittäviä niin kansanterveyden kuin kansantaloudenkin kannalta. Suomen kunnat maksavat joka kuukausi yli 30 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukien kuntaosuuksia. Joukossa on runsaasti myös sellaisia, joiden työkykyä olisi mahdollista parantaa hoidolla ja kuntoutuksella.
Tulosten perusteella työttömän kokonaistilanne ja biopsykososiaalinen toimintakyky tulisi huomioida laajasti eikä keskittyä pelkästään fyysiseen terveydentilaan. Nykyistä systemaattisemmin tulisi hyödyntää monialaisessa verkostossa oleva asiakastieto ja asiakkaan omat näkemykset. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään uusi toimintatapa pitkäaikaistyöttömien monialaiseen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024