Kuntoutuksen muutosagentit.
Tutkimus työelämälähtöisestä oppimisesta ylemmässä ammattikorkeakoulutuksessa

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 9

Väitöksen aihe

Kuntoutuksen muutosagentit.
Tutkimus työelämälähtöisestä oppimisesta ylemmässä ammattikorkeakoulutuksessa

Väittelijä

Terveystieteiden lisensiaatti Ulla Jämsä

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, terveystieteiden laitos

Oppiaine

Terveystiede

Vastaväittäjä

Dosentti Eila Latvala, Jyväskylän yliopisto

Kustos

Professori Sirpa Janhonen, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Kuntoutuspalveluja kehitetään uudenlaisella asiantuntijuudella ja yhteistyöllä

Tässä väitöskirjatutkimuksessa kuvaillaan, millaista uutta kuntoutuksen asiantuntijaosaamista ylemmän ammattikorkeakoulutason eli Master-tason tutkinto tuotti yhden moniammatillisen opiskelijaryhmän ja heidän kehittämistehtäviensä näkökulmasta.

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on tuottaa työntekijöitä muuttuvan työelämän tarpeisiin ja toimia alueensa kehittäjinä. Ylempään ammattikorkeakoulutukseen kohdistuu vielä perustutkintoa korostetummin paineet kehittää työkäytäntöjä yhteistoiminnassa työelämän kanssa. Koulutuksessa korostetaan vahvaa teoreettiseen ja tutkimukselliseen kehittämiseen pohjautuvaa työskentelymallia. Ylempi ammattikorkeakoulutus antaa saman pätevyyden kuin yliopiston maisteritutkinto.

Tutkimustulosten mukaan opiskelijat ilmaisivat saaneensa sekä teoreettisia että käytännön valmiuksia kuntoutuksen kehittämiseen. He kuvasivat oppineensa rakentamaan aitoa vuoropuhelua asiakkaiden ja työtoverien kanssa omassa työyhteisössään. Koulutus rakentui niin, että opiskelijat veivät itse koulutuksessa opittuja asioita osaksi omia työyhteisöjään opintoihin liittyvän kehittämistehtävän kautta. Työyhteisöissä kehitettiin kuntoutustyössä käytettäviä menetelmiä asiakaslähtöisemmiksi. Kehittämistyöhön osallistuneet työntekijät kiinnittivät aikaisempaa enemmän huomiota toiminnan tavoitteellisuuteen, suunnitelmallisuuteen ja arviointiin. Työntekijät kokivat tärkeäksi, että heille muodostui yhteinen teoreettinen pohja ja lähtökohdat kuntoutustyöhön. Kehittämistehtävän aikana tehtävä yhteistyö edisti hyvää työilmapiiriä ja työntekijöiden työhyvinvointia.

Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että Master-tason koulutus tuotti kuntoutuksen palvelujen kehittämiseen uudenlaista asiantuntijuutta, joka onnistui yhdistämään teoria- ja tutkimustiedon käytännön työelämän kehittämiseen. Kuntoutuksen merkitys yhteiskunnassa vahvistuu koko ajan ja siihen kohdistuu yhteiskunnan palveluna vaatimukset toiminnan vaikuttavuudesta. Asiakaslähtöisellä, oikea-aikaisella ja oikein kohdennetulla kuntoutuksella on merkitystä sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta, kun kuntoutuksen painopiste siirtyy korjaavasta kuntoutuksesta terveyttä edistävään kuntoutukseen. Kuntoutuspalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa kuntoutuksen tietopohjaa, jota kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulutus voi tarjota.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024