Kuumekouristuksiin johtavien infektioiden virusetiologia ja sytokiinivasteet
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Lääketieteellinen tiedekunta, luentosali F101
Väitöksen aihe
Kuumekouristuksiin johtavien infektioiden virusetiologia ja sytokiinivasteet
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Maria Hautala
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Dosentti Liisa Metsähonkala, Helsingin yliopistollinen sairaala
Kustos
Professori Emeritus Heikki Rantala, Oulun yliopisto
Kuumekouristuksiin johtavien infektioiden virustausta ja tulehdusvasteet
Kuumekouristus on kuumeen yhteydessä ilmenevä aivoperäinen kohtausoire, johon liittyy useimmiten tajuttomuus ja raajojen jäykkyyttä tai kouristelua. Kuumekouristuksia esiintyy 2-5%:lla lapsista ennen kouluikää, yleensä 6kk-5v iässä. Toistuvia kuumekouristuksia saa 20-30% näistä lapsista. Perimmäinen syy kuumekouristuksille on edelleen tuntematon. Taipumus niille on osin periytyvä. Kuumekouristuksia esiintyy yleisimmin tavallisten hengitystieinfektioiden yhteydessä. Kuumekouristusten syntyyn vaikuttavat siis yksilönsisäiset sekä ulkoiset tekijät. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selkeyttää virusinfektioiden ja yksilön tulehdusvasteen roolia sekä näiden tekijöiden yhteisvaikutuksia kuumekouristusten syntymekanismissa.
Virustutkimuksessa todettiin, että kuumekouristuksia esiintyy herkemmin tiettyjen virusinfektioiden aikana. Tässä aineistossa influenssavirukset, koronavirukset, parainfluenssavirukset ja enterovirukset aiheuttivat enemmän kuumekouristuksiin liittyviä päivystyskäyntejä kuin muut tutkitut hengitystievirukset. Kuumekouristaneiden lasten kuumevasteet olivat korkeampia ja pitkäkestoisempia kuin saman viruksen aiheuttamaan tautiin sairastuneilla kouristamattomilla lapsilla, mikä viittaa siihen, että kuumekouristajat muodostavat voimakkaampia tulehdusvasteita virusinfektioille kuin lapset, jotka eivät saa kuumekouristuksia.
Tutkimalla veren tulehduksenvälittäjäainepitoisuuksia löysimme viitteitä siitä, että kuumekouristajat tuottavat nimenomaan kuumekouristusjaksojen aikana voimakkaampia tulehdusvasteita verrattuna kuumeisiin lapsiin, joilla ei ole todettu kuumekouristuksia. Eroja verrokkiryhmään ei todettu sellaisten kuumejaksojen yhteydessä, jolloin kouristusta ei tullut. Tutkimuksessa saatiin viitteitä interleukiini-1-tulehduksenvälittäjäaineakselin aktivoitumisesta. Ilmeisesti kuitenkin useiden tulehduksenvälittäjäaineiden tasapaino on merkityksellinen kuumekouristusten synnyssä. Yksittäisten tulehduksenvälittäjäaineiden vaikutus voi olla erilainen esimerkiksi eri etnisissä ryhmissä.
Väitöstutkimus selvensi kuumekouristusten syntymekanismia. Tuloksista voi olla hyötyä muidenkin tulehduksellisia komponentteja sisältävien keskushermoston sairauksien syyn selviämisessä. Tulosten perusteella on mahdollista löytää keinoja kuumekouristusten ehkäisemiseksi liittyen taudinaiheuttajien ja yksilön tulehdusvasteen hallintaan.
Virustutkimuksessa todettiin, että kuumekouristuksia esiintyy herkemmin tiettyjen virusinfektioiden aikana. Tässä aineistossa influenssavirukset, koronavirukset, parainfluenssavirukset ja enterovirukset aiheuttivat enemmän kuumekouristuksiin liittyviä päivystyskäyntejä kuin muut tutkitut hengitystievirukset. Kuumekouristaneiden lasten kuumevasteet olivat korkeampia ja pitkäkestoisempia kuin saman viruksen aiheuttamaan tautiin sairastuneilla kouristamattomilla lapsilla, mikä viittaa siihen, että kuumekouristajat muodostavat voimakkaampia tulehdusvasteita virusinfektioille kuin lapset, jotka eivät saa kuumekouristuksia.
Tutkimalla veren tulehduksenvälittäjäainepitoisuuksia löysimme viitteitä siitä, että kuumekouristajat tuottavat nimenomaan kuumekouristusjaksojen aikana voimakkaampia tulehdusvasteita verrattuna kuumeisiin lapsiin, joilla ei ole todettu kuumekouristuksia. Eroja verrokkiryhmään ei todettu sellaisten kuumejaksojen yhteydessä, jolloin kouristusta ei tullut. Tutkimuksessa saatiin viitteitä interleukiini-1-tulehduksenvälittäjäaineakselin aktivoitumisesta. Ilmeisesti kuitenkin useiden tulehduksenvälittäjäaineiden tasapaino on merkityksellinen kuumekouristusten synnyssä. Yksittäisten tulehduksenvälittäjäaineiden vaikutus voi olla erilainen esimerkiksi eri etnisissä ryhmissä.
Väitöstutkimus selvensi kuumekouristusten syntymekanismia. Tuloksista voi olla hyötyä muidenkin tulehduksellisia komponentteja sisältävien keskushermoston sairauksien syyn selviämisessä. Tulosten perusteella on mahdollista löytää keinoja kuumekouristusten ehkäisemiseksi liittyen taudinaiheuttajien ja yksilön tulehdusvasteen hallintaan.
Viimeksi päivitetty: 7.11.2024