Lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat terveydenhuollossa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopisto, Kontinkankaan kampus, farmakologian ja toksikologian laitos F202
Väitöksen aihe
Lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat terveydenhuollossa
Väittelijä
Proviisori Outi Laatikainen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen tutkimusyksikkö
Oppiaine
Kliininen farmakologia
Vastaväittäjä
Dosentti Tapani Keränen, Tampereen yliopisto
Kustos
Professori Miia Turpeinen, Oulun yliopisto
Jopa neljännes iäkkäiden potilaiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä johtuu lääkehaitoista
Kansainvälisissä tutkimuksissa lääkkeisiin liittyvien haittatapahtumien on arvioitu olevan yksi yleisimmistä sairaalahoitoon johtavista syistä sekä yksi yleisimpiä kuolinsyitä länsimaissa. Myös sairaalahoidon aikana lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat ovat yleisiä.
Lääkkeisiin liittyviin haittatapahtumiin luetaan sekä lääkkeiden haittavaikutukset että lääkehoidon prosessissa virheinä ilmenevät lääkityspoikkeamat eli virheet esimerkiksi lääkkeiden määräämisessä, jakamisessa tai annostelussa.
Haittatapahtumien ilmaantuvuus vaihtelee hoidettavan potilasryhmän ja erikoisalan mukaan. Vaikka lääkehaittoja esiintyy yleisesti kaikissa ikäryhmissä, tiedetään iäkkäiden potilaiden olevan erityisen alttiita sekä lääkehaitoille että lääkehoidossa tapahtuville virheille. Yli 65-vuotiailla potilailla sairaalahoitoon johtavan lääkehaitan todennäköisyys on neljä kertaa suurempi kuin muissa ikäryhmissä.
Väitöstyössä muodostettiin ensimmäistä kertaa kokonaisvaltainen kuva lääkkeisiin liittyvistä haittatapahtumista suomalaisessa erikoissairaanhoidossa. Lääkkeisiin liittyviä haittoja tutkittiin moniulotteisesti huomioimalla sekä varsinaiset lääkehaitat että lääkehoidon eri vaiheissa ilmenevät lääkitysvirheet.
Tutkimuksen keskeinen tulos on, että lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat ovat erittäin yleisiä: länsimaissa arviolta joka viides sairaalassa hoidettu potilas saa lääkehaitan sairaalahoitojakson aikana. Erityisen merkittävää on, että iäkkäiden potilaiden keskuudessa lääkehaittojen arvioitiin aiheuttaneen lähes neljänneksen erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä.
Suurin osa lääkitysvirheissä ja lääkehaitoissa osallisina olleista lääkkeistä kuului viiteen yleisesti käytettyyn lääkeryhmään, joista useimmiten edustettuna olivat keskushermoston kautta vaikuttavat lääkeaineet. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin ongelmia lääkityspoikkeamien seurantaan käytetyn Haipro-aineiston nykyisissä käsittelytavoissa ja hyödyntämisessä. Nykyisessä toimintamallissa lääkityspoikkeamista kerätty tieto pirstaloituu yksiköiden välillä vaikeuttaen tiedon käyttöä laajemmin sairaaloita ja sairaanhoitopiirejä käsittävässä lääkitysturvallisuuden kehittämisessä.
Tutkimuskokonaisuus tuotti uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää lääkehoidon nykyisiä prosesseja ja toimintamalleja kehitettäessä, haittoja ennaltaehkäistäessä ja potilasturvallisuutta lisättäessä. Iäkkäiden, monilääkittyjen potilaiden määrän kasvaessa aktiivinen ennaltaehkäisy edellyttää lääkitysturvallisuustoiminnan ja siihen liittyvien menetelmien voimakasta kehittämistä.
Merkittävä osa lääkehaitoista olisi ennaltaehkäistävissä. Tehokas ja turvallinen lääkehoito vaatii kokonaisvaltaista, reaaliaikaista seurantaa sekä farmakologian erityisosaamisen hyödyntämistä jatkuvana lääketurvatoimintana sairaanhoitopiireissä.
Lääkkeisiin liittyviin haittatapahtumiin luetaan sekä lääkkeiden haittavaikutukset että lääkehoidon prosessissa virheinä ilmenevät lääkityspoikkeamat eli virheet esimerkiksi lääkkeiden määräämisessä, jakamisessa tai annostelussa.
Haittatapahtumien ilmaantuvuus vaihtelee hoidettavan potilasryhmän ja erikoisalan mukaan. Vaikka lääkehaittoja esiintyy yleisesti kaikissa ikäryhmissä, tiedetään iäkkäiden potilaiden olevan erityisen alttiita sekä lääkehaitoille että lääkehoidossa tapahtuville virheille. Yli 65-vuotiailla potilailla sairaalahoitoon johtavan lääkehaitan todennäköisyys on neljä kertaa suurempi kuin muissa ikäryhmissä.
Väitöstyössä muodostettiin ensimmäistä kertaa kokonaisvaltainen kuva lääkkeisiin liittyvistä haittatapahtumista suomalaisessa erikoissairaanhoidossa. Lääkkeisiin liittyviä haittoja tutkittiin moniulotteisesti huomioimalla sekä varsinaiset lääkehaitat että lääkehoidon eri vaiheissa ilmenevät lääkitysvirheet.
Tutkimuksen keskeinen tulos on, että lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat ovat erittäin yleisiä: länsimaissa arviolta joka viides sairaalassa hoidettu potilas saa lääkehaitan sairaalahoitojakson aikana. Erityisen merkittävää on, että iäkkäiden potilaiden keskuudessa lääkehaittojen arvioitiin aiheuttaneen lähes neljänneksen erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä.
Suurin osa lääkitysvirheissä ja lääkehaitoissa osallisina olleista lääkkeistä kuului viiteen yleisesti käytettyyn lääkeryhmään, joista useimmiten edustettuna olivat keskushermoston kautta vaikuttavat lääkeaineet. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin ongelmia lääkityspoikkeamien seurantaan käytetyn Haipro-aineiston nykyisissä käsittelytavoissa ja hyödyntämisessä. Nykyisessä toimintamallissa lääkityspoikkeamista kerätty tieto pirstaloituu yksiköiden välillä vaikeuttaen tiedon käyttöä laajemmin sairaaloita ja sairaanhoitopiirejä käsittävässä lääkitysturvallisuuden kehittämisessä.
Tutkimuskokonaisuus tuotti uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää lääkehoidon nykyisiä prosesseja ja toimintamalleja kehitettäessä, haittoja ennaltaehkäistäessä ja potilasturvallisuutta lisättäessä. Iäkkäiden, monilääkittyjen potilaiden määrän kasvaessa aktiivinen ennaltaehkäisy edellyttää lääkitysturvallisuustoiminnan ja siihen liittyvien menetelmien voimakasta kehittämistä.
Merkittävä osa lääkehaitoista olisi ennaltaehkäistävissä. Tehokas ja turvallinen lääkehoito vaatii kokonaisvaltaista, reaaliaikaista seurantaa sekä farmakologian erityisosaamisen hyödyntämistä jatkuvana lääketurvatoimintana sairaanhoitopiireissä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024