Levyepiteelikarsinooman mikroympäristö. Tyypin XV ja XVIII kollageenien sekä VEGF-D:n ekspressio ja roolit ihon karsinogeneesissä
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Lääketieteellisen tiedekunnan luentosali F101, Aapistie 7
Väitöksen aihe
Levyepiteelikarsinooman mikroympäristö. Tyypin XV ja XVIII kollageenien sekä VEGF-D:n ekspressio ja roolit ihon karsinogeneesissä
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Hanne-Kaisa Honkanen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, biokemia ja molekyylilääketiede
Oppiaine
Biokemia ja molekyylilääketiede
Vastaväittäjä
Professori Cord Brakebusch, Biotech Research and Innovation Centre, University of Copenhagen
Kustos
Dosentti Ritva Heljasvaara, Oulun yliopisto, biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta
Kollageeni XVIII ja VEGF-D säätelevät ihon okasolusyövän kehittymistä.
Syövän kasvuun ja leviämiseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät kuten kasvaimen veri- ja imusuonten uudismuodostus, sen mikroympäristö tulehdussoluineen ja kasvainfibroblasteineen sekä kasvainsoluja ympäröivän sidekudoksen proteiinit. Ihon okasolusyöpä on ihon keratinosyyttien eli sarveissolujen pahanlaatuinen kasvain, joka tyypillisesti syntyy ihon valovaurion seurauksena. Sen ilmaantuvuus on kasvussa maailmanlaajuisesti.
Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli lisätä tietämystä tekijöistä, jotka säätelevät okasolusyövän kehittymistä keskittyen erityisesti imusuonten muodostumiseen ja tulehdusvasteeseen. Työssä selvitettiin kahden tyvikalvokollageenin XV ja XVIII sekä verisuonikasvutekijä D:n (VEGF-D) tehtäviä ihosyövän kehittymisessä.
Kollageeni XVIII on verisuonten sisäpinnan ja useimpien epiteelirakenteiden tyvikalvojen rakennekomponentti. Sen sisältämä endostatiini on tehokas veri- ja imusuonten uudiskasvua estävä tekijä. Kollageeni XV muistuttaa rakenteellisesti tyypin XVIII kollageeniä ja myös sillä on suonten uudismuodostumista säätelevä osa. Imusuonten uudismuodostukseen vaikuttava VEGF-D kuuluu veri- ja imusuonten muodostusta säätelevään VEGF-perheeseen.
Väitöskirjatyössä ihmisen normaali-ihoa, okasolusyövän esiasteita ja syöpänäytteitä tarkasteltiin erilaisin värjäyksin, ja kollageenien XV ja XVIII ilmentymisissä havaittiin eroja näissä näytteissä. Kollageeni XVIII ilmeni esimerkiksi levyepiteelikarsinooman syöpäsoluissa, kun taas kollageeni XV värjäytyi ihosyövän kasvainfibroblasteissa. Lisäksi näiden kahden kollageenin signaali oli vahva normaali-ihon verisuonissa, mutta kollageeni XVIII katosi verisuonten tyvikalvolta pahanlaatuisimmissa ihosyövissä.
Kollageeni XVIII:n tehtäviä okasolusyövän kehittymisessä tutkittiin käyttämällä kemiallista DMBA-TPA-ihosyöpämallia kollageeni XVIII suhteen poistogeenisillä hiirillä. Näillä hiirillä havaittiin muun muassa olevan muutoksia luontaisen immuniteetin vasteessa ja imusuonten muodostumisessa, sekä kasvainten ja solukuolemaan menevien keratinosyyttien määrässä verrattuna verrokkihiiriin.
VEGF-D:n spesifisiä rooleja ihokasvaimen muodostumiselle ei ole aikaisemmin tutkittu. VEGF-D:n suhteen muunneltuja hiiriä altistettiin DMBA-TPA-mallille, jolloin VEGF-D:n ylituoton havaittiin vaikuttavan kasvaimen kasvuun ja tulehdusvasteeseen sekä imusuonten ja etäpesäkkeiden muodostumiseen.
Näitä mielenkiintoisia tutkimustuloksia voitanee käyttää tulevaisuudessa hyväksi kehiteltäessä uusia okasolusyövän diagnostisia menetelmiä tai hoitomuotoja.
Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli lisätä tietämystä tekijöistä, jotka säätelevät okasolusyövän kehittymistä keskittyen erityisesti imusuonten muodostumiseen ja tulehdusvasteeseen. Työssä selvitettiin kahden tyvikalvokollageenin XV ja XVIII sekä verisuonikasvutekijä D:n (VEGF-D) tehtäviä ihosyövän kehittymisessä.
Kollageeni XVIII on verisuonten sisäpinnan ja useimpien epiteelirakenteiden tyvikalvojen rakennekomponentti. Sen sisältämä endostatiini on tehokas veri- ja imusuonten uudiskasvua estävä tekijä. Kollageeni XV muistuttaa rakenteellisesti tyypin XVIII kollageeniä ja myös sillä on suonten uudismuodostumista säätelevä osa. Imusuonten uudismuodostukseen vaikuttava VEGF-D kuuluu veri- ja imusuonten muodostusta säätelevään VEGF-perheeseen.
Väitöskirjatyössä ihmisen normaali-ihoa, okasolusyövän esiasteita ja syöpänäytteitä tarkasteltiin erilaisin värjäyksin, ja kollageenien XV ja XVIII ilmentymisissä havaittiin eroja näissä näytteissä. Kollageeni XVIII ilmeni esimerkiksi levyepiteelikarsinooman syöpäsoluissa, kun taas kollageeni XV värjäytyi ihosyövän kasvainfibroblasteissa. Lisäksi näiden kahden kollageenin signaali oli vahva normaali-ihon verisuonissa, mutta kollageeni XVIII katosi verisuonten tyvikalvolta pahanlaatuisimmissa ihosyövissä.
Kollageeni XVIII:n tehtäviä okasolusyövän kehittymisessä tutkittiin käyttämällä kemiallista DMBA-TPA-ihosyöpämallia kollageeni XVIII suhteen poistogeenisillä hiirillä. Näillä hiirillä havaittiin muun muassa olevan muutoksia luontaisen immuniteetin vasteessa ja imusuonten muodostumisessa, sekä kasvainten ja solukuolemaan menevien keratinosyyttien määrässä verrattuna verrokkihiiriin.
VEGF-D:n spesifisiä rooleja ihokasvaimen muodostumiselle ei ole aikaisemmin tutkittu. VEGF-D:n suhteen muunneltuja hiiriä altistettiin DMBA-TPA-mallille, jolloin VEGF-D:n ylituoton havaittiin vaikuttavan kasvaimen kasvuun ja tulehdusvasteeseen sekä imusuonten ja etäpesäkkeiden muodostumiseen.
Näitä mielenkiintoisia tutkimustuloksia voitanee käyttää tulevaisuudessa hyväksi kehiteltäessä uusia okasolusyövän diagnostisia menetelmiä tai hoitomuotoja.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024