Liiketoimintamallien rooli rakennusliiketoiminnan johtamisessa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, luentosali IT116
Väitöksen aihe
Liiketoimintamallien rooli rakennusliiketoiminnan johtamisessa
Väittelijä
Diplomi-insinööri Aki Pekuri
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, tuotantotalous
Oppiaine
Tuotantotalous
Vastaväittäjä
Professori Jukka Pekkanen, Tampereen teknillinen yliopisto
Kustos
Professori Harri Haapasalo, Oulun yliopisto
Asiakas unohtui - rakennusyritysten uudistettava käsityksensä liiketoimintamalleista
Rakennusalalla tarve toimintatapojen muutokseen tunnistettiin jo pari vuosikymmentä sitten. Tästä huolimatta sekä tuottavuuden kehittäminen että asiakastyytyväisyyden parantaminen ovat osoittautuneet haastaviksi tehtäviksi eikä ongelmia ole vuosien aikana saatu kitkettyä. Alan tutkimus- ja kehitystyö on keskittynyt pääsääntöisesti uusiin teknologioihin sekä projektijohtomenetelmien ja -osaamisen kehittämiseen. Ongelmien syyt ovat kuitenkin projekteja syvemmällä, mikä antaa aihetta myös yritystason tarkasteluun.
Tämä väitöstutkimus lähestyy rakennusalan heikkoa tilaa liikkeenjohdon näkökulmasta. Tarkastelun lähtökohtana on käytetty liiketoimintamallikonseptia. Yrityksen liiketoimintamalli kuvastaa sen tapaa toimia ja tuottaa arvoa asiakkailleen. Toimivan liiketoimintamallin avulla yritys voi erottua edukseen kilpailijoistaan. Sen rakentamisessa asiakkaiden ymmärtäminen sekä arvonluontijärjestelmän, tarjoaman ja ansaintalogiikan yhteensovittaminen on avainasemassa.
Tutkimuksen tavoitteena on ollut ymmärtää rakennusliiketoiminnan nykytilaa ja kehittämisen edellytyksiä. Tutkimuksen mukaan rakennusliiketoiminnan kehittäminen vaatii nykyistä laaja-alaisempaa ymmärrystä liiketoimintamallin elementeistä, sillä asiakas ja arvonluonti jäävät nykyisellään liian vähälle huomiolle. Sen sijaan rakennusliiketoimintaa johdetaan yleensä projektiperusteisesti ilman asiakassuuntautuneita liiketoimintamalleja, mikä ei paranna lähtökohtia siirtyä kustannusperusteisesta kilpailusta arvo- ja asiakaskeskeiseen liiketoimintaan.
Liiketoimintamallien ymmärtäminen ja kehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä rakennusalan uudistamisessa; selkeästi määritellyt liiketoimintamallit luovat paitsi perustan liiketoiminnan johdonmukaisuudelle ja prosessien kehittämiselle, mutta avaavat myös arvonluonnin mahdollisuuksia asiakaskeskeisen lähestymistapansa myötä.
Tutkimuksen lähestymistapana on ollut laadullinen tapaustutkimus, jossa aineiston keruu on tapahtunut pääosin haastatteluin. Haastateltavina on ollut suomalaisten rakennusliikkeiden ylintä ja keskijohtoa.
Tämä väitöstutkimus lähestyy rakennusalan heikkoa tilaa liikkeenjohdon näkökulmasta. Tarkastelun lähtökohtana on käytetty liiketoimintamallikonseptia. Yrityksen liiketoimintamalli kuvastaa sen tapaa toimia ja tuottaa arvoa asiakkailleen. Toimivan liiketoimintamallin avulla yritys voi erottua edukseen kilpailijoistaan. Sen rakentamisessa asiakkaiden ymmärtäminen sekä arvonluontijärjestelmän, tarjoaman ja ansaintalogiikan yhteensovittaminen on avainasemassa.
Tutkimuksen tavoitteena on ollut ymmärtää rakennusliiketoiminnan nykytilaa ja kehittämisen edellytyksiä. Tutkimuksen mukaan rakennusliiketoiminnan kehittäminen vaatii nykyistä laaja-alaisempaa ymmärrystä liiketoimintamallin elementeistä, sillä asiakas ja arvonluonti jäävät nykyisellään liian vähälle huomiolle. Sen sijaan rakennusliiketoimintaa johdetaan yleensä projektiperusteisesti ilman asiakassuuntautuneita liiketoimintamalleja, mikä ei paranna lähtökohtia siirtyä kustannusperusteisesta kilpailusta arvo- ja asiakaskeskeiseen liiketoimintaan.
Liiketoimintamallien ymmärtäminen ja kehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä rakennusalan uudistamisessa; selkeästi määritellyt liiketoimintamallit luovat paitsi perustan liiketoiminnan johdonmukaisuudelle ja prosessien kehittämiselle, mutta avaavat myös arvonluonnin mahdollisuuksia asiakaskeskeisen lähestymistapansa myötä.
Tutkimuksen lähestymistapana on ollut laadullinen tapaustutkimus, jossa aineiston keruu on tapahtunut pääosin haastatteluin. Haastateltavina on ollut suomalaisten rakennusliikkeiden ylintä ja keskijohtoa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024