Liiketoimintamallit ekosysteemisissä konteksteissa

Nopea teknologian kehitys, digitalisaatio, globalisaatio sekä fyysisen ympäristön, markkinavoimien ja kuluttajatottumusten muutokset ovat sekä pakottaneet että mahdollistaneet uusia tapoja luoda ja hyödyntää arvoa, synnyttää uusia innovaatioita ja rakentaa kilpailuetua. Kun yritykset hyödyntävät yhteistyöhön pohjautuvia innovaatiostrategioita, toimintaa kutsutaan avoimeksi innovaatioksi. Avoin innovaatio voidaan määritellä hajautetuksi, liiketoimintamalliin sidotuksi innovaatioprosessiksi, joka perustuu tarkoituksenmukaiseen, organisaatiorajat ylittävään tietovirtaan sekä rahallisiin että ei-rahallisiin innovaatiomekanismeihin. Organisaatioiden rajapinnat ovat siis alkaneet hämärtyä ja muuttua yhteistyön merkityksen kasvaessa ja monimutkaistuessa. Avoin innovaatio, avoimet organisaatiot, avoimet liiketoimintamallit ja avoimet strategiat ovatkin saavuttaneet kasvavaa huomiota sekä kirjallisuudessa että käytännössä.

On kuitenkin huomioitava, että moderni liiketoimintakonteksti ei koostu vain yksityisistä kaupallisista organisaatioista, vaan sidosryhmiin kuuluu myös julkisia organisaatioita, tutkimusinstituutteja, pienyrittäjiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, yksittäisiä käyttäjiä, kuluttajia ja kansalaisia. Myös kaupungit, seudut ja alueet ovat alkaneet tukeutua avoimeen innovaatioon strategiana. Täten innovaatio käsitteenä on laajentunut yritysten sisäisestä toiminnasta käsittämään myös laajemman toimintaympäristön – ekosysteemin. Ekosysteemin voi ymmärtää eri verkostojen ja systeemien hybridinä. Lisämausteensa tähän tuo se, että enenevässä määrin organisaatioiden verkostot ovat avoimia ja kansalliset rajat ylittäviä. Ekosysteeminen ajattelu kuvastaa siis perustavanlaatuista muutosta nykypäivän liiketoimintakontekstin tutkimiseen ja ymmärtämiseen, etenkin eri toimialojen, julkisten ja yksityisten organisaatioiden sekä valtion välisissä suhteissa. Avointen innovaatioekosysteemien rooli alueellisen ja kansallisen innovaation ajurina on huomioitu myös Euroopan unionin tasolla, missä avoin innovaatio on yksi tärkeä osa Euroopan innovaatiosysteemissä.

Ekosysteemit eivät ole yritys- tai markkinakeskeisiä, ja siksi ekosysteeminen konteksti vaatii monitahoisen tarkastelukulman yhteistyöhön sekä arvon luontiin ja hyödyntämiseen. Liiketoimintamalli on pääasiallinen väline innovaatioiden arvon luomiseen, välittämiseen, hyödyntämiseen ja jakamiseen. Ekosysteemeissä limittyneet ja integroidut resurssit, tilat ja kompetenssit toimijoiden välillä määrittävät ekosysteemin innovaatiopotentiaalin. Arvoa luodaan ja hyödynnetään siis yhdessä. Ekosysteemisessä kontekstissa liiketoimintamalli toimii avoimena innovaatioalustana, mikä yhteisinnovoinnin kautta kytkee yksittäisen organisaation toisten organisaatioiden, yhteisöjen, yksilöiden ja laajemman yhteiskunnan kanssa. Ekosysteemisen liiketoimintakontekstin luomat mahdollisuudet uusille, monimuotoisille innovaatioille vaatii siksi uudenlaisia, tuotteiden, organisaatioiden ja toimialojen rajat ylittäviä liiketoimintamalleja.

Huolimatta avoimuuden ja yhteistyön merkityksestä modernissa verkostotaloudessa, niiden vaikutukset liiketoimintamalleihin ei ole täysin tiedossa. Ekosysteemisen ajattelun kasvusta huolimatta suurin osa liiketoimintamallikonseptoinneista ja –viitekehyksistä ovat yrityskeskeisiä, ja sen vuoksi ne eivät sovi täysin analysoimaan samassa ekosysteemissä kehittyviä, toisiinsa linkittyneitä organisaatioita. Liiketoimintamallien dynamiikka sekä ulkoisten tekijöiden vaikutus niiden suunnitteluun ja valintoihin on melko tutkimatonta aluetta. Tämä tutkimus tarttuu näihin tutkimusaukkoihin ja tarkastelee miten ja miksi ekosysteemiset liiketoimintamallit syntyvät, kehittyvät ja muuttuvat, korostaen liiketoimintamallien kontekstisidonnaista dynamiikkaa. Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena, missä tapaus on sekä oppimisen prosessi että lopputulos. Täten tässä tutkimuksessa tarkkaillaan liiketoimintamalleja eri näkökulmista ja eri ekosysteemin tasoilla, missä liiketoimintamallin roolin ymmärtäminen muodostaa tapauksen.

Tämä tutkimus osoittaa, että mutkikkaissa, monitahoisissa ekosysteemeissä, synergia on edellytys ekosysteemisen arvon ja kokonaiskilpailuedun rakentamiselle. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että liiketoimintamalliajattelu pätee ei vain organisaation, mutta myös ekosysteemin tasolla, sillä ekosysteemin synergiaa ja onnistunutta orkestrointia voidaan edistää liiketoimintamallia hyödyntämällä. On tärkeää huomioida, mikä määrittää ekosysteemin eri taustoista tulevien jäsenten välisen vuorovaikutuksen, sillä tämä vuorovaikutus lopulta määrittää innovaatiostrategian onnistumisen. Täten ekosysteeminen liiketoimintamalli korostaa, että arvon yhteinen luominen ja hyödyntäminen tulee perustua yhdessä määriteltyyn mahdollisuuteen ja kollektiiviseen arvolupaukseen.