Lukiotausta siirtymissä yliopistoon – tutkimus kasvatusalan hakijoista ja opiskelijoista vuosina 2007–2020 ylioppilastutkinnon pohjalta
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, L2
Väitöksen aihe
Lukiotausta siirtymissä yliopistoon – tutkimus kasvatusalan hakijoista ja opiskelijoista vuosina 2007–2020 ylioppilastutkinnon pohjalta
Väittelijä
Kasvatustieteen maisteri Jenni Korpi
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Oppiminen ja oppimisprosessit
Oppiaine
Kasvatuspsykologia
Vastaväittäjä
Professori Vincent Donche, Antwerpenin yliopisto
Kustos
Professori Hanni Muukkonen, Oulun yliopisto
Kasvatusalalle hakeneiden joukossa painottuvat lyhyt matematiikka, psykologia ja terveystieto
Lukioikäisen koulutusvalintoihin vaikuttavat useat yksilölliset tekijät. Lisäksi muun muassa yhteiskunnan rakenteet voivat ohjata nuorten valintoja. Oulun yliopistossa 30. elokuuta tarkastettava opiskelijavalintaa käsittelevä väitöskirja tarkastelee kasvatusalan hakijoiden ja opiskelijoiden lukiossa suoritettuja ylioppilaskokeita ennen ja jälkeen opiskelijavalintauudistuksen.
Ennen uudistusta ensisijainen valintakriteeri kasvatusalalla oli valintakoe, kun taas uudistuksen jälkeen ensisijainen valintakriteeri oli todistusvalinta eli ylioppilaskoetulokset. Keväällä 2020 kasvatusalan hakija sai todistusvalinnassa pisteitä äidinkielen, matematiikan (pitkä tai lyhyt), yhden kielen ja yhden reaaliaineen ylioppilaskokeesta.
Tulokset osoittavat, että kasvatusalan hakijat ja opiskelijat olivat useimmiten suorittaneet äidinkielen, pitkän englannin, lyhyen matematiikan, psykologian ja terveystiedon ylioppilaskokeet huolimatta valintaperusteista. Valintakriteerit ennen ja jälkeen uudistuksen eivät painottaneet näitä oppiaineita.
Kasvatusalan opiskelijavalinnassa näyttävät painottuvan opiskelijoiden kiinnostukseen pohjautuvat ylioppilaskokeiden ainevalinnat. Tämä voidaan tulkita kertovan yksilön kiinnostuksesta sellaisia aiheita kohtaan, joita on mahdollista opiskella muun muassa kasvatusalalla. Yliopistojen näkökulmasta äidinkieli ja matematiikka ovat keskeisiä opiskelijavalinnan kannalta, koska ne ennustavat yksilön opinnoissa menestymistä, kuten tunnistettiin myös tässä väitöskirjatutkimuksessa. Kasvatusalan hyväksytyt hakijat menestyivät odotetusti keskimäärin korkeammilla arvosanoilla ylioppilaskokeissa kuin hylätyt hakijat. Korkeat arvosanat pitkässä tai lyhyessä matematiikassa, äidinkielessä, psykologiassa ja terveystiedossa ennustivat parhaiten sisäänpääsyä kasvatusalalle ja opinnoissa menestymistä.
Tutkimuksissa hyödynnettiin yliopistoista ja Ylioppilastutkintolautakunnalta saatuja rekisteriaineistoja. Aineistot kattoivat vuosina 2013–2015 ja 2020 hyväksytyt kasvatusalan hakijat valtakunnallisesti kahdeksaan yliopistoon. Lisäksi aineisto koostui vuosina 2015, 2016, 2019 ja 2020 kasvatusalan hyväksytyistä ja hylätyistä hakijoista sekä vuosina 2007–2017 kandidaatin tutkintoa suorittaneista opiskelijoista Oulun yliopiston osalta. Ylioppilaskokeissa menestymisen yhteyttä sisäänpääsyyn ja akateemiseen suoriutumiseen tutkittiin tilastollisilla analyysimenetelmillä ja tarkasteltiin ennen ja jälkeen opiskelijavalintauudistusta sovellettujen valintaperusteiden valossa.
Ennen uudistusta ensisijainen valintakriteeri kasvatusalalla oli valintakoe, kun taas uudistuksen jälkeen ensisijainen valintakriteeri oli todistusvalinta eli ylioppilaskoetulokset. Keväällä 2020 kasvatusalan hakija sai todistusvalinnassa pisteitä äidinkielen, matematiikan (pitkä tai lyhyt), yhden kielen ja yhden reaaliaineen ylioppilaskokeesta.
Tulokset osoittavat, että kasvatusalan hakijat ja opiskelijat olivat useimmiten suorittaneet äidinkielen, pitkän englannin, lyhyen matematiikan, psykologian ja terveystiedon ylioppilaskokeet huolimatta valintaperusteista. Valintakriteerit ennen ja jälkeen uudistuksen eivät painottaneet näitä oppiaineita.
Kasvatusalan opiskelijavalinnassa näyttävät painottuvan opiskelijoiden kiinnostukseen pohjautuvat ylioppilaskokeiden ainevalinnat. Tämä voidaan tulkita kertovan yksilön kiinnostuksesta sellaisia aiheita kohtaan, joita on mahdollista opiskella muun muassa kasvatusalalla. Yliopistojen näkökulmasta äidinkieli ja matematiikka ovat keskeisiä opiskelijavalinnan kannalta, koska ne ennustavat yksilön opinnoissa menestymistä, kuten tunnistettiin myös tässä väitöskirjatutkimuksessa. Kasvatusalan hyväksytyt hakijat menestyivät odotetusti keskimäärin korkeammilla arvosanoilla ylioppilaskokeissa kuin hylätyt hakijat. Korkeat arvosanat pitkässä tai lyhyessä matematiikassa, äidinkielessä, psykologiassa ja terveystiedossa ennustivat parhaiten sisäänpääsyä kasvatusalalle ja opinnoissa menestymistä.
Tutkimuksissa hyödynnettiin yliopistoista ja Ylioppilastutkintolautakunnalta saatuja rekisteriaineistoja. Aineistot kattoivat vuosina 2013–2015 ja 2020 hyväksytyt kasvatusalan hakijat valtakunnallisesti kahdeksaan yliopistoon. Lisäksi aineisto koostui vuosina 2015, 2016, 2019 ja 2020 kasvatusalan hyväksytyistä ja hylätyistä hakijoista sekä vuosina 2007–2017 kandidaatin tutkintoa suorittaneista opiskelijoista Oulun yliopiston osalta. Ylioppilaskokeissa menestymisen yhteyttä sisäänpääsyyn ja akateemiseen suoriutumiseen tutkittiin tilastollisilla analyysimenetelmillä ja tarkasteltiin ennen ja jälkeen opiskelijavalintauudistusta sovellettujen valintaperusteiden valossa.
Viimeksi päivitetty: 19.8.2024