Luokanopettajaopiskelijoiden opettajaidentiteetin kehittyminen luonnontieteen opetuksen kontekstissa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Etäväitös, Zoom-linkki: https://oulu.zoom.us/j/64079180913
Väitöksen aihe
Luokanopettajaopiskelijoiden opettajaidentiteetin kehittyminen luonnontieteen opetuksen kontekstissa
Väittelijä
Filosofian maisteri Anne Pellikka
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettaja, opettaminen ja kasvatusyhteisöt
Oppiaine
Kasvatustiede
Vastaväittäjä
Apulaisprofessori Ilkka Ratinen, Lapin yliopisto
Kustos
Professori Raimo Kaasila, Oulun yliopisto
Erilaisten opettajaidentiteettien tunnistaminen opettajankoulutuksen alussa on tärkeää
Väitöskirjassa tarkastellaan luokanpettajaopiskelijoiden opettajaidentiteetin kehittymistä luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, opetuksessa. Narratiivisessa tutkimuksessa seurattiin 41:tä luokanopettajaopiskelijaa heidän opettajaopintojensa aikana.
Aineistonkeruuprosessi oli kolmivaiheinen: siinä tarkasteltiin opettajaopiskelijoiden kertomia kouluaikaisia muistoja, heidän mielikuvaansa tulevaisuuden opettajaminästä sekä luonnontieteiden opetukseen liittyvien uskomusten, ymmärrysten ja opetuksen suunnittelun välisiä suhteita.
Tulokset osoittavat, että positiiviset kouluaikaiset muistot sekä ihanteet, joita opettajaopiskelijat asettavat tulevaisuuden opettajaminälleen ovat erityisen merkityksellisiä heidän opettajaidentiteettinsä kehitykselle. Lisäksi luokanopettajaopiskelijoiden luonnontieteen opetukseen liittämien uskomusten, ymmärryksen ja opetuksen suunnittelun väliset suhteet voivat toisinaan olla epäjohdonmukaisia. Nämä seikat heijastuvat monin eri tavoin opettajaidentiteetin kehittymiseen.
Kokonaiskuvan saamiseksi väitöskirjassa esitetään kolme erilaista opettajaidentiteettikehityksen polkua. Ensimmäinen, ”pysyvä” opettajaidentiteettipolku ilmensi sitä, kuinka jopa yksi muisto omalta kouluajalta saattoi määrittää opettajaopiskelijan koko opettajaidentiteetin kehitystä. Toinen, ”asteittain kehittyvä” opettajaidentiteettipolku puolestaan heijasti luokanopettajaopiskelijan hyvää oppiaineen sisältötiedon ymmärrystä. Viimeinen, ”muutosmyönteinen” opettajaidentiteettipolku toi esille sen, millä tavalla luokanopettajaopiskelija tunnisti tarpeen henkilökohtaiselle muutokselle.
Tulosten perusteella esitetään, että erilaisten opettajaidentiteettien tunnistaminen opettajankoulutuksen alussa on ensiarvoisen tärkeää, ja että opettajankouluttajien olisi hyvä ottaa ne huomioon kehittäessään opetustaan. Lisäksi tuloksilla on merkitystä etenkin biologian ja maantieteen opettajankoulutukselle, sillä ne antavat opettajankouluttajille mahdollisuuden tunnistaa opettajaidentiteettien kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden moninaisuuden.
Aineistonkeruuprosessi oli kolmivaiheinen: siinä tarkasteltiin opettajaopiskelijoiden kertomia kouluaikaisia muistoja, heidän mielikuvaansa tulevaisuuden opettajaminästä sekä luonnontieteiden opetukseen liittyvien uskomusten, ymmärrysten ja opetuksen suunnittelun välisiä suhteita.
Tulokset osoittavat, että positiiviset kouluaikaiset muistot sekä ihanteet, joita opettajaopiskelijat asettavat tulevaisuuden opettajaminälleen ovat erityisen merkityksellisiä heidän opettajaidentiteettinsä kehitykselle. Lisäksi luokanopettajaopiskelijoiden luonnontieteen opetukseen liittämien uskomusten, ymmärryksen ja opetuksen suunnittelun väliset suhteet voivat toisinaan olla epäjohdonmukaisia. Nämä seikat heijastuvat monin eri tavoin opettajaidentiteetin kehittymiseen.
Kokonaiskuvan saamiseksi väitöskirjassa esitetään kolme erilaista opettajaidentiteettikehityksen polkua. Ensimmäinen, ”pysyvä” opettajaidentiteettipolku ilmensi sitä, kuinka jopa yksi muisto omalta kouluajalta saattoi määrittää opettajaopiskelijan koko opettajaidentiteetin kehitystä. Toinen, ”asteittain kehittyvä” opettajaidentiteettipolku puolestaan heijasti luokanopettajaopiskelijan hyvää oppiaineen sisältötiedon ymmärrystä. Viimeinen, ”muutosmyönteinen” opettajaidentiteettipolku toi esille sen, millä tavalla luokanopettajaopiskelija tunnisti tarpeen henkilökohtaiselle muutokselle.
Tulosten perusteella esitetään, että erilaisten opettajaidentiteettien tunnistaminen opettajankoulutuksen alussa on ensiarvoisen tärkeää, ja että opettajankouluttajien olisi hyvä ottaa ne huomioon kehittäessään opetustaan. Lisäksi tuloksilla on merkitystä etenkin biologian ja maantieteen opettajankoulutukselle, sillä ne antavat opettajankouluttajille mahdollisuuden tunnistaa opettajaidentiteettien kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden moninaisuuden.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024