Luonnolliset merkkiaineet boreaalisten ekosysteemien pohjavesiriippuvuuden määrittämisessä
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, sali IT115
Väitöksen aihe
Luonnolliset merkkiaineet boreaalisten ekosysteemien pohjavesiriippuvuuden määrittämisessä
Väittelijä
Diplomi-insinööri Elina Isokangas
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Vesi- ja ympäristötekniikka
Oppiaine
Ympäristötekniikka
Vastaväittäjä
Tohtori Matthias Sprenger, Albert Ludwigs University of Freiburg
Kustos
Professori Bjørn Kløve, Oulun yliopisto
Luonnolliset merkkiaineet kertovat ekosysteemien pohjavesiriippuvuudesta
Pohjavedestä riippuvat ekosysteemit ovat vesi- tai maaekosysteemejä, jotka ovat suoraan tai epäsuorasti riippuvaisia pohjavedestä. Väitöstyössä kehitettiin uusia menetelmiä pohjoisten ekosysteemien pohjavesiriippuvuuden määrittämiseksi. Luonnolliset merkkiainemenetelmät, erityisesti veden stabiilit isotoopit, osoittautuivat tähän kustannustehokkaiksi työkaluiksi.
”Tutkimuksissa käytettiin veden raskaita stabiileja isotooppeja, joita esiintyy vedessä luonnollisesti”, kertoo väitöstutkija Elina Isokangas. ”Näiden vesimolekyylien happi- tai vetyatomeissa on normaalia enemmän neutroneja. Veden stabiili isotooppi ei hajoa radioaktiivisesti tai ole vaarallinen.”
Kehitettyjen menetelmien avulla määritettiin järvien, purojen ja soiden riippuvuutta pohjavedestä Rokuan ja Viinivaaran harjualueilla. Pohjavedestä riippuvia ekosysteemejä havaittiin myös nykyisten pohjavesirajojen ulkopuolelta. Lisäksi väitöstyössä tutkittiin Oulangan kansallispuiston lähteitä ja niiden luokittelua merkkiainemenetelmillä.
Isokangas korostaa tutkittujen alueiden tärkeyttä. ”Rokuan harju on yksi suurimmista pohjavesialueistamme Suomessa. Lisäksi se on Geopark- ja Natura 2000-alue sekä kansallispuisto. Viinivaaraa suunnitellaan Oulun kaupungin pohjavedenottoon.”
Uudet tehokkaat menetelmät ovat tarpeen erityisesti Suomessa, missä on yli 6000 luokiteltua pohjavesialuetta. Tarkempaa tutkimusta ja luokittelua tulisi kohdistaa erityisesti herkille alueille ja alueille, joiden pohjaveden tai maan käytössä on oletettavissa muutoksia. Näin ihmistoiminnan vaikutuksia ekosysteemeihin voitaisiin tutkia ja tarvittaessa vähentää esimerkiksi pohjavedenottoa, mikäli toiminnasta olisi haittaa läheisille ekosysteemeille. Lain mukaan pohjavedestä riippuvat ekosysteemit tulee luokitella vuoteen 2019 mennessä.
”Tutkimuksissa käytettiin veden raskaita stabiileja isotooppeja, joita esiintyy vedessä luonnollisesti”, kertoo väitöstutkija Elina Isokangas. ”Näiden vesimolekyylien happi- tai vetyatomeissa on normaalia enemmän neutroneja. Veden stabiili isotooppi ei hajoa radioaktiivisesti tai ole vaarallinen.”
Kehitettyjen menetelmien avulla määritettiin järvien, purojen ja soiden riippuvuutta pohjavedestä Rokuan ja Viinivaaran harjualueilla. Pohjavedestä riippuvia ekosysteemejä havaittiin myös nykyisten pohjavesirajojen ulkopuolelta. Lisäksi väitöstyössä tutkittiin Oulangan kansallispuiston lähteitä ja niiden luokittelua merkkiainemenetelmillä.
Isokangas korostaa tutkittujen alueiden tärkeyttä. ”Rokuan harju on yksi suurimmista pohjavesialueistamme Suomessa. Lisäksi se on Geopark- ja Natura 2000-alue sekä kansallispuisto. Viinivaaraa suunnitellaan Oulun kaupungin pohjavedenottoon.”
Uudet tehokkaat menetelmät ovat tarpeen erityisesti Suomessa, missä on yli 6000 luokiteltua pohjavesialuetta. Tarkempaa tutkimusta ja luokittelua tulisi kohdistaa erityisesti herkille alueille ja alueille, joiden pohjaveden tai maan käytössä on oletettavissa muutoksia. Näin ihmistoiminnan vaikutuksia ekosysteemeihin voitaisiin tutkia ja tarvittaessa vähentää esimerkiksi pohjavedenottoa, mikäli toiminnasta olisi haittaa läheisille ekosysteemeille. Lain mukaan pohjavedestä riippuvat ekosysteemit tulee luokitella vuoteen 2019 mennessä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024