Luonnonvalinta ja geneettinen monimuotoisuus suden ja koiran MHC-geeneissä
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, Kasvimuseon luentosali (KM 129)
Väitöksen aihe
Luonnonvalinta ja geneettinen monimuotoisuus suden ja koiran MHC-geeneissä
Väittelijä
Filosofian maisteri Alina Niskanen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, biologian laitos
Oppiaine
Genetiikka
Vastaväittäjä
Professori Jacob Höglund, Uppsalan yliopisto, Ruotsi
Kustos
Professori Jouni Aspi, Oulun yliopisto, biologian laitos
Suomen susilla voimakasta luonnonvalintaa immuunigeeneissä - koirilla ei havaittu syntymää edeltävää luonnonvalintaa
Väitöstutkimuksessa havaittiin Suomen susipopulaation immuunigeenien monimuotoisuuden säilyneen vastaavalla tasolla kuin Venäjän Karjalan susipopulaation, vaikka Suomen susipopulaation koko on vaihdellut ja ollut aika ajoin hyvin pieni. Tulosten perusteella monimuotoisuutta on ylläpitänyt voimakas luonnonvalinta. Sisäloiset ovat mahdollinen valintaa aiheuttava tekijä. Tutkimuksessa havaittiinkin vähemmän trikiinitartuntoja (Trichinella spp.) susiyksilöillä, jotka olivat perineet vanhemmiltaan erilaiset immuunigeenien muodot.
Väitöskirjatyössä tutkittiin susien ja koirien MHC-geenien (major histocompatibility complex) monimuotoisuutta sekä sitä muokkaavaa luonnonvalintaa. Tutkitut MHC-geenit osallistuvat immuunipuolustuksen alkuvaiheisiin tunnistaen solun sisällä olevia vierasaineita, kuten taudinaiheuttajia.
Tulosten perusteella Suomen ja Venäjän Karjalan susipopulaatioiden MHC-geenit eivät ole erilaistuneet, vaikka populaatiot poikkeavat toisistaan neutraalien geenimerkkien suhteen. Susinäytteet oli kerätty Suomesta ja Venäjän Karjalasta vuosien 1996–2011 aikana.
Väitöstyössä selvitettiin ensimmäistä kertaa koirien perheaineistosta MHC-geenimuotojen periytymistä. Ennen syntymää tapahtuva luonnonvalinta aiheuttaisi geenimuotojen odotetusta poikkeavia lukusuhteita jälkeläisissä, mutta tätä ei tutkimuksen koirilla havaittu.
Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin koiran kesyttämisen alkaneen Aasiassa, koska aasialaisten nykykoirien MHC-monimuotoisuus on suurempaa kuin muiden alueiden koirien. Simulaatiotulosten perusteella koiran kesyttämisen arvioitiin alkaneen vähintään 500 sudesta. Koiran kesyttäminen onkin todennäköisesti tapahtunut Aasiassa laajalla alueella tai pitkän ajan kuluessa.
Väitöskirjatyössä tutkittiin susien ja koirien MHC-geenien (major histocompatibility complex) monimuotoisuutta sekä sitä muokkaavaa luonnonvalintaa. Tutkitut MHC-geenit osallistuvat immuunipuolustuksen alkuvaiheisiin tunnistaen solun sisällä olevia vierasaineita, kuten taudinaiheuttajia.
Tulosten perusteella Suomen ja Venäjän Karjalan susipopulaatioiden MHC-geenit eivät ole erilaistuneet, vaikka populaatiot poikkeavat toisistaan neutraalien geenimerkkien suhteen. Susinäytteet oli kerätty Suomesta ja Venäjän Karjalasta vuosien 1996–2011 aikana.
Väitöstyössä selvitettiin ensimmäistä kertaa koirien perheaineistosta MHC-geenimuotojen periytymistä. Ennen syntymää tapahtuva luonnonvalinta aiheuttaisi geenimuotojen odotetusta poikkeavia lukusuhteita jälkeläisissä, mutta tätä ei tutkimuksen koirilla havaittu.
Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin koiran kesyttämisen alkaneen Aasiassa, koska aasialaisten nykykoirien MHC-monimuotoisuus on suurempaa kuin muiden alueiden koirien. Simulaatiotulosten perusteella koiran kesyttämisen arvioitiin alkaneen vähintään 500 sudesta. Koiran kesyttäminen onkin todennäköisesti tapahtunut Aasiassa laajalla alueella tai pitkän ajan kuluessa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024