Luovan työn joukkoistaminen

Luovassa työssä käytetään maksullisia joukkoistusalustoja, mutta meiltä puuttuu kuitenkin vielä syvällinen käsitys siitä, miten kaksi avainasemassa olevaa joukkoistusalustojen sidosryhmää (joukkotyöntekijät ja toimeksiantajat) ymmärtävät ja kokevat luovan työn. Luovuus on ihmisen ominaisuus, jota on vaikea automatisoida, ja joukkoistettujen inhimillisten näkemysten ja kompleksisen luovan työn välittäminen toimeksiantajille ovat siitä syystä ajankohtainen tutkimuskohde. Arvosensitiivisen suunnittelun mukaan inhimillisen ymmärryksen integroinnissa kompleksisiin sosioteknisiin järjestelmiin on otettava huomioon kahden avainasemassa olevan sidosryhmän näkökulmat.

Tässä artikkeliväitöskirjassa tutkitaan sidosryhmien näkökulmia ja kokemuksia joukkoistetusta luovasta työstä kahdella joukkoistusalustalla. Väitöskirja koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan luovaa työtä joukkotyöntekijän näkökulmasta. Toisessa osassa tarkastellaan toimeksiantajan näkökulmaa useissa tapaustutkimuksissa. Tällä tutkimuksella halutaan syventää empiiristä ymmärrystä hyödyntämällä kyselytutkimuksiin perustuvia lähestymistapoja ja ihmisen ja tietokoneen välisessä vuorovaikutuksessa (Human-Computer Interaction, HCI) yleisiä lähestymistapoja. Ensimmäisessä lähestymistavassa tarkastellaan keskeisiä seikkoja, jotka voivat rajoittaa maksullisilla joukkoistusalustoilla tehtävää luovaa työtä. Jälkimmäisessä lähestymistavassa luodaan laskennallisia artefakteja, joilla halutaan tuoda esiin joukkotyöntekijöiden ja joukkoistetun luovan työn toimeksiantajien aitoja kokemuksia. Väitöskirjassa joukkotyöntekijät luokitellaan viiteen arkkityyppiprofiiliin, jotka perustuvat joukkotyöntekijöiden demografisiin tietoihin, ajattelumalleihin ja luovaa työtä koskeviin mieltymyksiin.

Väitöskirjassa ehdotetaan kolmiosaista luokittelua joukkoistusalustoilla tehtävälle luovalle työlle: luovuutta edellyttävät tehtävät, luovuustestit ja luovuuden arvioinnit (joita kutsutaan myös luovuuspalautteeksi). Lisäksi väitöskirjassa tutkitaan uutta tutkimusaihetta eli sitä, miten toimeksiantajia voidaan tukea monimutkaisen luovan työn tulkinnassa ja arvioinnissa. Lopuksi tutkimuksessa tarkastellaan mallin vaikutusta tutkimukseen ja käytäntöön, ja siinä esitetään tulevaisuuden joukkoistusalustoilla tehtävästä luovasta työstä visio, jonka päämääränä on parantaa joukkotyöntekijöiden valmiuksia ja tukea luovan mikrotyön räätälöityjen ympäristöjen ympärille rakentuvaa ekosysteemiä.