”Maa on erilainen, kun siinä on elänyt”. Sosio-onomastinen tutkimus Lákkonjárgan paliskunnan Njulloslákkuid siidan ja Sallivaaran paliskunnan porosaamelaisten paikannimitaidosta
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Diehtosiida, Kautokeino, Norja
Väitöksen aihe
”Maa on erilainen, kun siinä on elänyt”. Sosio-onomastinen tutkimus Lákkonjárgan paliskunnan Njulloslákkuid siidan ja Sallivaaran paliskunnan porosaamelaisten paikannimitaidosta
Väittelijä
FM Anni Magga-Eira
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Giellagas-instituutti
Oppiaine
Saamen kieli
Vastaväittäjä
Tohtori Inger Marie Gaup Eira, Sámi allaskuvla, Saamelainen korkeakoulu/yliopisto
Kustos
Professori Ante Aikio, Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto
”Maa on erilainen, kun siinä on elänyt”. Sosio-onomastinen tutkimus Lákkonjárgan paliskunnan Njulloslákkuid siidan ja Sallivaaran paliskunnan porosaamelaisten paikannimitaidosta
Tässä väitöskirjassa tarkastellaan porosaamelaisten paikannimitaitoa 2000-luvun alkupuolella sosio-onomastisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten paikannimistö on siirtynyt kahden sukupolven välillä ja mitkä sosio-onomastiset tekijät vaikuttavat porosaamelaisten paikannimitaidon siirtymiseen sukupolvelta toiselle.
Analyysissä hyödynnetään onomastisia, sosio-onomastisia ja monialaisia menetelmiä. Tutkimuksen kontekstitiedot valottavat yhteiskunnan kielitilannetta, elinympäristön ja maankäytön muutoksia, poronhoidon työskentelymalleja, yhteisöllisiä suhteita sekä alueen historiallisia kehityskulkuja. Paikannimistön analysoinnissa käytetään sekä vakiintuneita onomastisia tutkimusmenetelmiä, että uusia, tämän tutkimuksen yhteydessä kehitettyjä lähestymistapoja.
Tutkimus kohdistuu kahteen poronhoitoalueeseen: Suomen Sallivaaran paliskuntaan ja Norjan Lákkonjárgan paliskuntaan. Tutkimusaineisto perustuu suulliseen perimätietoon siirtyneisiin paikannimiin sekä informanttien haastatteluista kerättyihin kontekstitietoihin vuosilta 2007, 2008, 2015 ja 2016. Aineistoon sisältyy yhteensä 1783 pohjoissaamenkielistä paikannimeä, joista 940 sijaitsee Sallivaaran paliskunnassa ja 843 Lákkonjárgan paliskunnassa.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 18 miespuolista informanttia, yhdeksän kummaltakin tutkimusalueelta. Nuoremman sukupolven edustajat olivat haastatteluajankohtana 31–48-vuotiaita ja syntyneet vuosina 1970–1987, kun taas vanhemman sukupolven edustajat olivat 57–87-vuotiaita ja syntyneet vuosina 1931–1951.
Analyysissä hyödynnetään onomastisia, sosio-onomastisia ja monialaisia menetelmiä. Tutkimuksen kontekstitiedot valottavat yhteiskunnan kielitilannetta, elinympäristön ja maankäytön muutoksia, poronhoidon työskentelymalleja, yhteisöllisiä suhteita sekä alueen historiallisia kehityskulkuja. Paikannimistön analysoinnissa käytetään sekä vakiintuneita onomastisia tutkimusmenetelmiä, että uusia, tämän tutkimuksen yhteydessä kehitettyjä lähestymistapoja.
Tutkimus kohdistuu kahteen poronhoitoalueeseen: Suomen Sallivaaran paliskuntaan ja Norjan Lákkonjárgan paliskuntaan. Tutkimusaineisto perustuu suulliseen perimätietoon siirtyneisiin paikannimiin sekä informanttien haastatteluista kerättyihin kontekstitietoihin vuosilta 2007, 2008, 2015 ja 2016. Aineistoon sisältyy yhteensä 1783 pohjoissaamenkielistä paikannimeä, joista 940 sijaitsee Sallivaaran paliskunnassa ja 843 Lákkonjárgan paliskunnassa.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 18 miespuolista informanttia, yhdeksän kummaltakin tutkimusalueelta. Nuoremman sukupolven edustajat olivat haastatteluajankohtana 31–48-vuotiaita ja syntyneet vuosina 1970–1987, kun taas vanhemman sukupolven edustajat olivat 57–87-vuotiaita ja syntyneet vuosina 1931–1951.
Viimeksi päivitetty: 26.3.2025