Menneistä kohti tulevaa. Luokanopettajaopiskelijoiden matemaattinen identiteettityö
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, Kaljusensali (KTK112)
Väitöksen aihe
Menneistä kohti tulevaa. Luokanopettajaopiskelijoiden matemaattinen identiteettityö
Väittelijä
Master of Elementary Education Sonja Lutovac
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö
Oppiaine
Kasvatustiede
Vastaväittäjä
Dosentti Anu Laine, Helsingin yliopisto
Kustos
Professori Raimo Kaasila, Oulun yliopisto
Identiteettityö auttaa opettajaopiskelijoita, joilla on kielteisiä kokemuksia matematiikasta
"Tunsin itseni sairaaksi kun näin matematiikan vihkoni. Se oli tyhmin oppiaine." Näin eräs luokanopettajaopiskelija kuvaili tuntemuksiaan. Valitettavasti on monia, jotka eivät pidä matematiikasta, tai jopa pelkäävät sitä, ja joiden mielestä matematiikan opetus tuntuu epämukavalta.
Tutkimukset osoittavat, että omaan kouluaikaan liittyvillä kokemuksilla on keskeinen merkitys luokanopettajaopiskelijoiden matemaattiselle identiteetille. Lisäksi on todettu, että opetamme mitä me olemme. Tämä tarkoittaa sitä, että joidenkin luokanopettajaopiskelijoiden kielteiset kokemukset kouluajalta voivat estää heitä tulemasta hyviksi matematiikan opettajiksi. Keskeinen kysymys kuuluukin, millä tavalla opettajankoulutuksessa autetaan näitä opiskelijoita tekemään identiteettityötä.
Väitöskirjassa tähän kysymykseen vastattiin tarkastelemalla matemaattista identiteettityötä suomalaisten ja slovenialaisten luokanopettajaopiskelijoiden kokemusten kautta. Erityinen huomio kohdistettiin siihen, millainen merkitys kasvatuksellisilla konteksteilla on luokanopettajaopiskelijoiden matemaattisessa identiteettityössä.
Tuloksista ilmenee merkittävää samankaltaisuutta luokanopettajaopiskelijoiden omaan kouluaikaan liittyvissä muistoissa. Yllättävä tulos oli se, että suomalaisten ja slovenialaisten tapausten kohdalla heidän luokanopettajakoulutuksen aikainen identiteettityönsä erosi huomattavasti toisistaan, erityisesti tulevaan matematiikan opetukseen liittyvien ennakko-odotusten osalta. Voidaankin kysyä, miksi opettajaopiskelijoiden tulevaisuuteen liittyvät odotukset olivat niin erilaisia, vaikka heidän aiemmat kokemuksensa olivat niin samantyyppisiä. Väitöskirjan mukaan erojen pääsyynä ovat nähtävästi erilaiset painotukset ja käytänteet opettajankoulutuksen matematiikan pedagogisissa opinnoissa.
Tutkimus osoittaa, että opettajankoulutuksen aikana on tärkeää ottaa huomioon opiskelijoiden identiteettityö. Keskeisenä osana tätä prosessia on auttaa opettajaopiskelijoita käsittelemään kouluaikaisia kokemuksiaan. Sillä, että omaan kouluaikaan liittyviä kokemuksia ei oteta huomioon, voi olla kielteisiä heijastuksia opettajaopiskelijoiden tulevaan matematiikan opetukseen. Tutkimuksen teorian kannalta merkittävä anti on termin "matemaattinen identiteettityö" käsitteellistäminen.
Tutkimukset osoittavat, että omaan kouluaikaan liittyvillä kokemuksilla on keskeinen merkitys luokanopettajaopiskelijoiden matemaattiselle identiteetille. Lisäksi on todettu, että opetamme mitä me olemme. Tämä tarkoittaa sitä, että joidenkin luokanopettajaopiskelijoiden kielteiset kokemukset kouluajalta voivat estää heitä tulemasta hyviksi matematiikan opettajiksi. Keskeinen kysymys kuuluukin, millä tavalla opettajankoulutuksessa autetaan näitä opiskelijoita tekemään identiteettityötä.
Väitöskirjassa tähän kysymykseen vastattiin tarkastelemalla matemaattista identiteettityötä suomalaisten ja slovenialaisten luokanopettajaopiskelijoiden kokemusten kautta. Erityinen huomio kohdistettiin siihen, millainen merkitys kasvatuksellisilla konteksteilla on luokanopettajaopiskelijoiden matemaattisessa identiteettityössä.
Tuloksista ilmenee merkittävää samankaltaisuutta luokanopettajaopiskelijoiden omaan kouluaikaan liittyvissä muistoissa. Yllättävä tulos oli se, että suomalaisten ja slovenialaisten tapausten kohdalla heidän luokanopettajakoulutuksen aikainen identiteettityönsä erosi huomattavasti toisistaan, erityisesti tulevaan matematiikan opetukseen liittyvien ennakko-odotusten osalta. Voidaankin kysyä, miksi opettajaopiskelijoiden tulevaisuuteen liittyvät odotukset olivat niin erilaisia, vaikka heidän aiemmat kokemuksensa olivat niin samantyyppisiä. Väitöskirjan mukaan erojen pääsyynä ovat nähtävästi erilaiset painotukset ja käytänteet opettajankoulutuksen matematiikan pedagogisissa opinnoissa.
Tutkimus osoittaa, että opettajankoulutuksen aikana on tärkeää ottaa huomioon opiskelijoiden identiteettityö. Keskeisenä osana tätä prosessia on auttaa opettajaopiskelijoita käsittelemään kouluaikaisia kokemuksiaan. Sillä, että omaan kouluaikaan liittyviä kokemuksia ei oteta huomioon, voi olla kielteisiä heijastuksia opettajaopiskelijoiden tulevaan matematiikan opetukseen. Tutkimuksen teorian kannalta merkittävä anti on termin "matemaattinen identiteettityö" käsitteellistäminen.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024