Metabolinen terveys ja lihavuus: varhaiset tekijät, kehityskaaret ja kausaalisuhdeanalyysi Pohjois-Suomen syntymäkohorteissa 1966 ja 1986.

Lihavuus on yleistynyt viimeisen neljän vuosikymmenen aikana useimmissa Euroopan maissa, myös Suomessa. Suomessa naisista 21,5 % ja miehistä 20 % on lihavia. Aiempien tutkimusten mukaan ensimmäiset elinvuodet, sikiökausi mukaan luettuna, ovat tärkeitä myöhemmän lihavuuden ja yleisen terveyden kannalta. Tieto elämän varhaisvaiheisiin liittyvien tekijöiden ja lihavuuden kehityksen välisestä yhteydestä on kuitenkin puutteellista.
Tämän väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä tutkittiin elämän varhaisvaiheiden tekijöiden yhteyttä kardiometabolisesti terveeseen lihavuuteen, joka määritellään lihavuudeksi ilman verenkiertoelimistön sairauksia tai niiden tunnettuja riskitekijöitä. Toisessa osatyössä tutkittiin elämän varhaisvaiheiden tekijöiden ja painoindeksin kehityskaarten välisiä suhteita. Viimeisessä osatyössä tutkittiin temperamentin ja metabolisen terveyden, veren rasva-arvojen, välisiä yhteyksiä sekä näiden yhteyksien välittymistä syömiskäyttäytymisen ja fyysisen kunnon kautta. Tutkimus tehtiin Pohjois-Suomen syntymäkohorteissa 1966 (NFBC1966) ja 1986 (NFBC1986) käyttäen assosiaatioanalyysejä, latenttikasvukäyrämallinnusta sekä kausaalisuhdeanalyysejä.
Ensimmäisessä osatyössä havaittiin, että elämän varhaisvaiheiden tekijät vaikuttivat kardiometabolisesti terveeseen lihavuuteen. Tällainen tekijä oli esimerkiksi ikä, jossa leikki-ikäisen lapsen painoindeksi on pienin ennen kuin se alkaa jälleen kasvaa (engl. adiposity rebound). Vaikutus oli kuitenkin erilainen miehillä ja naisilla. Toisessa tutkimuksessa painoindeksin kehityskaaret mallinnettiin NFBC1966 ja NFBC1986 -kohorteissa. Äidin tupakointi ja raskautta edeltänyt korkeampi painoindeksi olivat yhteydessä lapsen epäsuotuisaan painoindeksin kehityskaareen. Yhteys imeväisiän painoindeksin kasvukäyrän huipun ajoittumisen ja mallinnetun painoindeksin kehityskaaren välillä oli kohorteissa erilainen, mikä viittaa aikakaudellisiin ympäristön vaikutuksiin. Kolmannessa työssä tutkittiin erilaisia temperamenttipiirteitä, jotka myös ilmenivät varhaisella iällä. Työ osoitti, että temperamentti on yhteydessä veren rasva-arvoihin, mutta osin eri tavoin eri sukupuolilla. Lisäksi havaittiin miesten ja naisten välisiä eroja siinä, miten elintavat välittivät temperamenttipiirteiden ja veren rasva-arvojen välisiä yhteyksiä.
Tämän väitöskirjan tulokset tarjoavat lisänäyttöä elämän varhaisvaiheen tekijöiden yhteyksistä metaboliseen terveyteen läpi elämän ja korostavat sukupuolten välisiä eroja. Tulokset vahvistavat käsitystä metaboliseen terveyteen vaikuttavien tekijöiden monimuotoisuudesta temperamentista terveyskäyttäytymiseen läpi elämän.