Metakognitiivisen tarkkailun rooli yhteisöllisen oppimisen säätelyn eri tasoilla
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Martti Ahtisaari -sali (L2)
Väitöksen aihe
Metakognitiivisen tarkkailun rooli yhteisöllisen oppimisen säätelyn eri tasoilla
Väittelijä
Kasvatustieteen maisteri Eetu Haataja
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden tiedekunta, Oppiminen ja oppimisprosessit
Oppiaine
Kasvatustiede
Vastaväittäjä
Professori Jeffrey A. Greene, The University of North Carolina at Chapel Hill School of Education
Kustos
Professori Sanna Järvelä, Oulun yliopisto
Oman oppimisen tarkkailu on yhteydessä ryhmän parempaan oppimiseen
Mitä aktiivisemmin ryhmänjäsenet osallistuvat oman oppimisensa tarkkailuun, sitä paremmin he suoriutuvat yhdessä oppiessaan. Tämä selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta, jossa tutkittiin metakognitiota eli oman ajattelun ajattelua yhteisöllisen oppimisen tilanteissa.
Oppiminen tapahtuu yhä enemmän erilaisissa tiimeissä ja ryhmissä. Yhteisöllisessä oppimisessa ryhmän jäsenet jakavat oppimisprosessin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Aiempi tutkimus on osoittanut, että taitavat oppijat tarkkailevat oppimistaan, mikä mahdollistaa myös oppimisen suunnan korjaamisen, mutta yhteisöllisen oppimisen näkökulmasta aihetta ei vielä tunneta riittävästi. Lisäksi tutkimus on antanut viitteitä mahdollisuudesta hyödyntää fysiologisia mittauksia, kuten sydämen sykettä ja ihon sähkönjohtavuutta yhteisöllisen oppimisen prosessin seuraamiseen.
Tämä väitöskirjatutkimus selvitti, miten oppijat tarkkailevat oppimistaan yhteisöllisen oppimisen aikana ja miten tämä heijastuu ryhmän suoriutumisessa ja ihon sähkönjohtavuudessa.
Väitöskirja perustuu kolmeen osatutkimukseen, joissa yhteisöllinen oppiminen tapahtui kolmen oppilaan ryhmissä. Tutkimusaineistona käytettiin videotaltiointeja, itsearvioita, suoriutumisarvioita ja fysiologisia mittauksia, jotka kerättiin yläkoululaisilta, lukiolaisilta ja yliopisto-opiskelijoilta.
Tutkimus osoitti, että ryhmän jäsenten aktiivinen ja tasapuolinen osallistuminen oppimisen tarkkailuun liittyi parempaan suoriutumiseen. Erityisesti ne oppilaat, joilla oman oppimisen tarkkailu oli epätarkkaa, suoriutuivat keskimäärin paremmin, kun ryhmässä esiintyi myös oppimisen suuntaa korjaavaa säätelyä. Lisäksi haasteiden tarkkaileminen näkyi nousuna ja keskinäisenä samansuuntaisuutena opiskelijoiden ihon sähkönjohtavuudessa, minkä voidaan ajatella ilmentävän kasvanutta vireystilaa haastetilanteen korjaamiseksi.
Väitöstutkimus lisää tietoa metakognitiivisen tarkkailun roolista yhteisöllisen oppimisen säätelyssä ja ymmärrystä sen monitasoisesta prosessista. Tietoa tarvitaan edistämään yhdessä oppimista koulutuksessa ja työelämässä. Menetelmällisesti tutkimus tuo uutta tietoa ihon sähkönjohtavuuden mittaamisen mahdollisuuksista ja haasteista oppimisen tutkimuksessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää yhteisöllistä oppimista ja työskentelyä tukevien käytänteiden ja teknologioiden kehittämisessä.
Oppiminen tapahtuu yhä enemmän erilaisissa tiimeissä ja ryhmissä. Yhteisöllisessä oppimisessa ryhmän jäsenet jakavat oppimisprosessin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Aiempi tutkimus on osoittanut, että taitavat oppijat tarkkailevat oppimistaan, mikä mahdollistaa myös oppimisen suunnan korjaamisen, mutta yhteisöllisen oppimisen näkökulmasta aihetta ei vielä tunneta riittävästi. Lisäksi tutkimus on antanut viitteitä mahdollisuudesta hyödyntää fysiologisia mittauksia, kuten sydämen sykettä ja ihon sähkönjohtavuutta yhteisöllisen oppimisen prosessin seuraamiseen.
Tämä väitöskirjatutkimus selvitti, miten oppijat tarkkailevat oppimistaan yhteisöllisen oppimisen aikana ja miten tämä heijastuu ryhmän suoriutumisessa ja ihon sähkönjohtavuudessa.
Väitöskirja perustuu kolmeen osatutkimukseen, joissa yhteisöllinen oppiminen tapahtui kolmen oppilaan ryhmissä. Tutkimusaineistona käytettiin videotaltiointeja, itsearvioita, suoriutumisarvioita ja fysiologisia mittauksia, jotka kerättiin yläkoululaisilta, lukiolaisilta ja yliopisto-opiskelijoilta.
Tutkimus osoitti, että ryhmän jäsenten aktiivinen ja tasapuolinen osallistuminen oppimisen tarkkailuun liittyi parempaan suoriutumiseen. Erityisesti ne oppilaat, joilla oman oppimisen tarkkailu oli epätarkkaa, suoriutuivat keskimäärin paremmin, kun ryhmässä esiintyi myös oppimisen suuntaa korjaavaa säätelyä. Lisäksi haasteiden tarkkaileminen näkyi nousuna ja keskinäisenä samansuuntaisuutena opiskelijoiden ihon sähkönjohtavuudessa, minkä voidaan ajatella ilmentävän kasvanutta vireystilaa haastetilanteen korjaamiseksi.
Väitöstutkimus lisää tietoa metakognitiivisen tarkkailun roolista yhteisöllisen oppimisen säätelyssä ja ymmärrystä sen monitasoisesta prosessista. Tietoa tarvitaan edistämään yhdessä oppimista koulutuksessa ja työelämässä. Menetelmällisesti tutkimus tuo uutta tietoa ihon sähkönjohtavuuden mittaamisen mahdollisuuksista ja haasteista oppimisen tutkimuksessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää yhteisöllistä oppimista ja työskentelyä tukevien käytänteiden ja teknologioiden kehittämisessä.
Viimeksi päivitetty: 1.3.2023