Metallit, patogeenit ja saaret. Miten ympäristö vaikuttaa villien metsämyyrien suoliston mikrobistoon

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Seminariumin vanhassa juhlasalissa (S212), Seminaarinmäellä, Jyväskylän yliopistossa

Väitöksen aihe

Metallit, patogeenit ja saaret. Miten ympäristö vaikuttaa villien metsämyyrien suoliston mikrobistoon

Väittelijä

Eläinlääketieteen lisensiaatti (ELL) Ilze Brila

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, Ekologia ja genetiikka

Oppiaine

Ekologia

Vastaväittäjä

Professori Amy B. Pedersen, Edinburghin yliopisto

Kustos

Professori Phillip C. Watts, Oulun yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Matala metallisaaste, systeemiset taudinaiheuttajat ja asuminen saarilla voivat kaikki vaikuttaa luonnonvaraisten metsämyyrien suoliston mikrobiotaan

Villieläimet elävät monimutkaisessa maailmassa, joka vaikuttaa niiden biologian kaikkiin osa-alueisiin, mukaan lukien niiden suoliston mikrobiotaan – niiden alemmassa maha-suolikanavassa asuviin mikro-organismeihin. Koska suoliston mikrobiota voi vaikuttaa moniin isännän fysiologisiin prosesseihin, kuten niiden aineenvaihduntaan ja immuunivasteeseen, on tärkeää tunnistaa suoliston mikrobiotan vaihtelun tekijät. Vaikka monissa tutkimuksissa on tutkittu erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten, kotieläinten tai koe-eläinten suolistomikrobiottiin, villieläinten suoliston mikrobiston määräävät tekijät ovat vähemmän tunnettuja.
Tässä opinnäytetyössä esitetty työ osoittaa, kuinka isännän ja sen ympäristön kolme ominaisuutta vaikuttavat luonnonvaraisten metsämyyrien (Myodes syn. Clethrionomys glareolus) suoliston mikrobiotaan. Ensinnäkin vähämetallisaasteisten alueiden (kuten Kemissä, Torniossa ja Harjavallassa) asuttaminen liittyy muutoksiin suoliston mikrobiotan monimuotoisuudessa ja suolen mikrobiston koostumuksessa. Toiseksi systeemisten patogeenien aiheuttama infektio voi vaikuttaa luonnonvaraisten metsämyyrien suoliston mikrobiotaan, huolimatta siitä, että taudinaiheuttajan ja suoliston mikrobiotan välillä ei ole suoraa vuorovaikutusta, millä on merkittäviä vaikutuksia mahdollisilla yhteisinfektioilla. Kolmanneksi saaristogeografian teoriassa kuvatut laajamittaiset biomaantieteelliset kuviot, jotka on havaittu aiemmin kasveissa ja eläimissä, voidaan havaita myös isäntien sisällä olevissa mikrobiyhteisöissä, kuten näkyy Porvoon saaristossa asuvien metsämyyrien suolistomikrobistossa.
Yhdessä tämän opinnäytetyön tulokset korostavat luonnonvaraisten eläinten, niiden suoliston mikrobiston ja eläimen asuttaman ympäristön välisten vuorovaikutusten monimutkaisuutta. Tärkeää on, että tässä opinnäytetyössä tehty työ on herättänyt lisäkysymyksiä suoliston mikrobiotan merkityksestä luonnonvaraisten eläinten terveydelle ja mahdollisista mekanismeista isäntä-mikrobiota-ympäristö-vuorovaikutuksissa. Näin ollen on yhä selvempää, että ymmärrys ympäristön ja ympäristön muutosten vaikutuksista villieläimiin jää puutteelliseksi ottamatta huomioon vaikutuksia niiden mikrobisymbionteihin.
Viimeksi päivitetty: 22.5.2024