Metallit, patogeenit ja saaret. Miten ympäristö vaikuttaa villien metsämyyrien suoliston mikrobistoon
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Seminariumin vanhassa juhlasalissa (S212), Seminaarinmäellä, Jyväskylän yliopistossa
Väitöksen aihe
Metallit, patogeenit ja saaret. Miten ympäristö vaikuttaa villien metsämyyrien suoliston mikrobistoon
Väittelijä
Eläinlääketieteen lisensiaatti (ELL) Ilze Brila
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, Ekologia ja genetiikka
Oppiaine
Ekologia
Vastaväittäjä
Professori Amy B. Pedersen, Edinburghin yliopisto
Kustos
Professori Phillip C. Watts, Oulun yliopisto
Matala metallisaaste, systeemiset taudinaiheuttajat ja asuminen saarilla voivat kaikki vaikuttaa luonnonvaraisten metsämyyrien suoliston mikrobiotaan
Villieläimet elävät monimutkaisessa maailmassa, joka vaikuttaa niiden biologian kaikkiin osa-alueisiin, mukaan lukien niiden suoliston mikrobiotaan – niiden alemmassa maha-suolikanavassa asuviin mikro-organismeihin. Koska suoliston mikrobiota voi vaikuttaa moniin isännän fysiologisiin prosesseihin, kuten niiden aineenvaihduntaan ja immuunivasteeseen, on tärkeää tunnistaa suoliston mikrobiotan vaihtelun tekijät. Vaikka monissa tutkimuksissa on tutkittu erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten, kotieläinten tai koe-eläinten suolistomikrobiottiin, villieläinten suoliston mikrobiston määräävät tekijät ovat vähemmän tunnettuja.
Tässä opinnäytetyössä esitetty työ osoittaa, kuinka isännän ja sen ympäristön kolme ominaisuutta vaikuttavat luonnonvaraisten metsämyyrien (Myodes syn. Clethrionomys glareolus) suoliston mikrobiotaan. Ensinnäkin vähämetallisaasteisten alueiden (kuten Kemissä, Torniossa ja Harjavallassa) asuttaminen liittyy muutoksiin suoliston mikrobiotan monimuotoisuudessa ja suolen mikrobiston koostumuksessa. Toiseksi systeemisten patogeenien aiheuttama infektio voi vaikuttaa luonnonvaraisten metsämyyrien suoliston mikrobiotaan, huolimatta siitä, että taudinaiheuttajan ja suoliston mikrobiotan välillä ei ole suoraa vuorovaikutusta, millä on merkittäviä vaikutuksia mahdollisilla yhteisinfektioilla. Kolmanneksi saaristogeografian teoriassa kuvatut laajamittaiset biomaantieteelliset kuviot, jotka on havaittu aiemmin kasveissa ja eläimissä, voidaan havaita myös isäntien sisällä olevissa mikrobiyhteisöissä, kuten näkyy Porvoon saaristossa asuvien metsämyyrien suolistomikrobistossa.
Yhdessä tämän opinnäytetyön tulokset korostavat luonnonvaraisten eläinten, niiden suoliston mikrobiston ja eläimen asuttaman ympäristön välisten vuorovaikutusten monimutkaisuutta. Tärkeää on, että tässä opinnäytetyössä tehty työ on herättänyt lisäkysymyksiä suoliston mikrobiotan merkityksestä luonnonvaraisten eläinten terveydelle ja mahdollisista mekanismeista isäntä-mikrobiota-ympäristö-vuorovaikutuksissa. Näin ollen on yhä selvempää, että ymmärrys ympäristön ja ympäristön muutosten vaikutuksista villieläimiin jää puutteelliseksi ottamatta huomioon vaikutuksia niiden mikrobisymbionteihin.
Tässä opinnäytetyössä esitetty työ osoittaa, kuinka isännän ja sen ympäristön kolme ominaisuutta vaikuttavat luonnonvaraisten metsämyyrien (Myodes syn. Clethrionomys glareolus) suoliston mikrobiotaan. Ensinnäkin vähämetallisaasteisten alueiden (kuten Kemissä, Torniossa ja Harjavallassa) asuttaminen liittyy muutoksiin suoliston mikrobiotan monimuotoisuudessa ja suolen mikrobiston koostumuksessa. Toiseksi systeemisten patogeenien aiheuttama infektio voi vaikuttaa luonnonvaraisten metsämyyrien suoliston mikrobiotaan, huolimatta siitä, että taudinaiheuttajan ja suoliston mikrobiotan välillä ei ole suoraa vuorovaikutusta, millä on merkittäviä vaikutuksia mahdollisilla yhteisinfektioilla. Kolmanneksi saaristogeografian teoriassa kuvatut laajamittaiset biomaantieteelliset kuviot, jotka on havaittu aiemmin kasveissa ja eläimissä, voidaan havaita myös isäntien sisällä olevissa mikrobiyhteisöissä, kuten näkyy Porvoon saaristossa asuvien metsämyyrien suolistomikrobistossa.
Yhdessä tämän opinnäytetyön tulokset korostavat luonnonvaraisten eläinten, niiden suoliston mikrobiston ja eläimen asuttaman ympäristön välisten vuorovaikutusten monimutkaisuutta. Tärkeää on, että tässä opinnäytetyössä tehty työ on herättänyt lisäkysymyksiä suoliston mikrobiotan merkityksestä luonnonvaraisten eläinten terveydelle ja mahdollisista mekanismeista isäntä-mikrobiota-ympäristö-vuorovaikutuksissa. Näin ollen on yhä selvempää, että ymmärrys ympäristön ja ympäristön muutosten vaikutuksista villieläimiin jää puutteelliseksi ottamatta huomioon vaikutuksia niiden mikrobisymbionteihin.
Viimeksi päivitetty: 22.5.2024