Metsäkanalintujen ja niiden suolistoloismatojen väliset vuorovaikutukset

Väitöskirjassa selvitettiin metsäkanalintujen (metso, teeri ja pyy) suolistoloismatojen esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä, metsästysalttiuden ja loistartunnan yhteyttä sekä loisten vaikutusta lintukantojen vaihteluihin. Tutkimusmateriaalina oli metsästäjien keräämiä suolistonäytteitä vuosilta 1995-2002. Linnuilla todettiin kanalintusuolinkaisia (Ascaridia compar) ja kolmea lajia heisimatoja. Suolinkaiset olivat yleisempiä koirailla kuin naarailla. Heisimadot olivat lähinnä alle vuoden ikäisten lintujen loisia.
Tutkittaessa sisäsiittoisuuden vaikutusta todettiin, että vähemmän heterotsygoottiset linnut olivat suuremmalla todennäköisyydellä suolinkaisten infektoimia. Metsästystapoja verrattaessa todettiin, että koiran avulla pyydetyillä linnuilla oli muita useammin heisimatotartunta. Kanalintusuolinkainen näytti vaikuttavan lintukantojen vaihteluihin. Lintukannan (kaikki kolme lajia yhteenlaskettuna) laskuvuosina suolinkaisen esiintyvyys oli korkeimmalla tasolla. Kanalintukannan kasvuvauhti korreloi negatiivisesti kanalintusuolinkaisen runsauden kanssa.