Mielenterveyshäiriöiden ilmaantuvuuden muutokset suomalaisissa kohorteissa ja Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin osallistumisen vaikutukset

Syntymäkohorttitutkimukset ovat pitkittäistutkimuksia, joissa tutkimusväestöä seurataan syntymästä lähtien läpi elämän keräämällä tietoja eri tekijöistä ajan kuluessa. Tietoja voidaan kerätä kliinisillä tutkimuksilla, kyselyillä ja haastatteluilla, mikä mahdollistaa useiden riskitekijöiden ja niiden mahdollisten vuorovaikutusten tutkimisen. Syntymäkohorttien pitkä seuranta herättää kysymyksen, voiko seuranta vaikuttaa tutkimusväestöön millään tavalla.
Tämä väitöstutkimus keskittyy pitkittäisseurantaan osallistumisen ja psykiatristen terveydenhuoltopalveluiden käytön sekä kardiometabolisten häiriöiden väliseen yhteyteen kahdessa syntymäkohorttitutkimuksessa, Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:ssa (NFBC1966) ja Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986:ssa (NFBC1986). Lisäksi väitöstutkimuksessa tutkitaan sairaalassa hoidettujen psykiatristen häiriöiden esiintyvyyden muutoksia viidessä suuressa suomalaisessa syntymäkohortissa, joiden osallistujat ovat syntyneet vuosien 1966 ja 1997 välillä.

Tulokset osoittavat jonkin verran epäjohdonmukaisia vaikutuksia NFBC1966- ja NFBC1986-kohortteihin osallistumisella. NFBC1966:n naisosallistujilla oli varhaisempi sairastumisikä kardiometabolisiin sairauksiin, NFBC1986:n miesosallistujilla oli pienentynyt riski sairastua kardiometabolisiin sairauksiin ja NFBC1986:n naisosallistujat käyttivät vähemmän psykiatrisia hoitopalveluita vertailukohorttiin verrattuna. Lisäksi sairaalassa hoidettujen psykiatristen häiriöiden esiintyvyys kasvoi viimeisten vuosikymmenten aikana viidessä syntymäkohortissa Suomessa, mikä on jonkin verran ristiriidassa Suomen psykiatrisen terveyspolitiikan kanssa.

Tutkimustulokset osoittavat, että pitkittäistutkimukseen osallistumisella voi olla positiivisia terveysvaikutuksia. Pitkittäistutkimukseen osallistuminen voi johtaa terveystietoisuuden lisääntymiseen, parempiin itsehoitokäytäntöihin ja lisääntyneeseen motivaatioon tehdä positiivisia elämäntapamuutoksia. Tulokset viittaavat siihen, että satunnaiset terveystarkastukset osana pitkittäisseurantaa voivat tuottaa positiivisia terveysvaikutuksia, eikä terveellisempien elämäntapojen edistämiseen välttämättä vaadita intensiivisiä tai usein toistuvia toimenpiteitä.