Mieshormoniylimäärä, kuukautishäiriöt ja monirakkulainen munasarjaoireyhtymä – vaikutus naisen lisääntymis- ja aineenvaihduntaterveyteen varhaisaikuisuudesta menopaussiin

Väitöstutkimuksessa selvitettiin liiallista mieshormonipitoisuutta, kuukautiskierron häiriöitä ja monirakkulaisen munasarjaoireyhtymän (PCOS, polycystic ovary syndrome) kehittymisen riskiä nuoruusiässä. Lisäksi arvioitiin PCOS:n vaikutusta aineenvaihduntaterveyteen nuoruusiästä aina menopaussiin saakka.

PCOS on yleisin hormonaalinen sairaus hedelmällisessä iässä olevilla naisilla ja tärkein yksittäinen syy naisesta johtuvaan hedelmättömyyteen. PCOS:n tyypilliset oireet ovat epäsäännölliset kuukautiset, jo nuoruusiällä esiintyvät keskivartalolihavuus, liikakarvoitus ja ultraäänitutkimuksessa todetut monirakkulaiset munasarjat. Lisäksi munasarjoista peräisin olevaa anti-Müllerian hormonin (AMH) mittaamista käytetään usein vahvistamaan PCOS-diagnoosia ja kuvaamaan munasarjojen toimintaa. PCOS:sta kärsivät naiset tarvitsevat usein kalliita hedelmöityshoitoja tullakseen raskaaksi, joten ongelmien ennaltaehkäisy tuntien nuoruuden riskitekijät, voidaan tuottaa hyvinvointia naisille sekä samalla säästöjä myös terveydenhuollon kustannuksiin.

Väitöstutkimuksen neljästä osatyöstä kaksi ensimmäistä toteutettiin 4567 naista käsittävästä Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 -aineistosta, jossa ovat mukana lähes kaikki heinäkuun 1985 – kesäkuun 1986 välillä syntyneet henkilöt Pohjois-Suomen alueelta. Tutkimusaineiston potilastiedot saatiin 16- ja 26-vuotiaina tehdyistä kirjallisista kyselyistä sekä kliinisestä tutkimuksesta 16-vuotiaana. Kaksi jälkimmäistä osatyötä tehtiin laajasta pohjoismaisesta yhteistyöaineistosta, jossa oli mukana 1553 PCOS:aa sairastavaa ja 448 tervettä naista Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Molemmat aineistot ovat ainutlaatuisia tuottaen arvokasta tietoa sekä suomalaisten että pohjoismaalaisten naisten terveydestä.

Pohjois-Suomen syntymäkohortissa todettiin yksinkertaisella kysymyksellä selvitettävien kuukautishäiriöiden nuoruusiässä olevan yhteydessä korkeaan mieshormonipitoisuuteen, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin sekä mahdollisesti PCOS:n kehittymiseen myöhemmin elämän aikana. Todettiin myös, että korkea AMH-pitoisuus nuoruusiässä oli yhteydessä liialliseen mieshormonipitoisuuteen ja ennusti riskiä sairastua PCOS:aan. Korkean AMH-pitoisuuden ei todettu olevan yhteydessä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin.

Pohjoismaisessa aineistossa todettiin PCOS-naisilla olevan jo varhaisaikuisuudessa suurempi painoindeksi ja vyötärön ympärysmitta, epäedullisemmat rasvatasot ja korkeammat insuliinipitoisuudet sekä verenpainearvot kuin terveillä naisilla. Nämä epäedullisemmat löydökset kestivät vaihdevuosi-ikään saakka. Mainitut riskitekijät altistavat naiset myöhempään taipumukseen sairastua aikuisiän diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Jo alle 30-vuotiailla PCOS-naisilla todettiin viisinkertainen metabolisen oireyhtymän esiintyvyys verrattuna terveisiin saman ikäisiin naisiin. Liiallinen mieshormonipitoisuus ja lihavuus, erityisesti keskivartalolihavuus, yhdistettyinä PCOS:aan pahensivat myös näitä metabolisia riskejä ja täten altistavat naiset edellä mainituille kansansairauksille entistä vahvemmin.

Väitöstutkimuksen tulokset korostavat PCOS:n tunnistamisen merkitystä. Jo nuoruusiässä ja varhaisaikuisuudessa korkea mieshormonipitoisuus aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä. Hormoniepätasapainon tunnistaminen voi auttaa tunnistamaan varhain PCOS-riskiryhmään kuuluvat nuoret naiset. Monirakkulainen munasarjaoireyhtymä heikentää naisen metabolista terveyttä aina varhaisaikuisuudesta vaihdevuosiin saakka, lisää hedelmöityshoitojen tarvetta ja mahdollisesti altistaa heidät aikuisiän diabetekselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille.

Väitöstutkimuksen avulla saadut tiedot lisäävät suomalaisten ja pohjoismaalaisten naisten PCOS:n tuntemusta. Tutkimuksen tiedot edesauttavat oireyhtymän ennaltaehkäisyä ja hoitoa siten, että mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä voidaan suunnitella yksilöllisemmin jo nuoruusiässä. Väitöstutkimus korostaa varhaisen puuttumisen merkitystä PCOS-potilaiden pitkäaikaisen hyvinvoinnin ja terveyden parantamiseksi.