Migraatioon ja adheesioon liittyvät molekyylit lymfoomien biologiassa ja niiden potentiaalinen rooli biomarkkereina

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala luentosali 7

Väitöksen aihe

Migraatioon ja adheesioon liittyvät molekyylit lymfoomien biologiassa ja niiden potentiaalinen rooli biomarkkereina

Väittelijä

LL Siria Lemma

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Syöpätaudit ja sädehoito

Oppiaine

Lääketiede

Vastaväittäjä

Dosentti Timo Muhonen, Kymenlaakson keskussairaala

Kustos

Professori Taina Turpeenniemi-Hujanen, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisää tapahtuma kalenteriin

Lymfooman keskushermostohakuisuuden ennustetekijät

Väitöstyössä tutkittiin adheesioon-, migraatioon ja inflammaatioon assosioituvien molekyylien ilmenemistä lymfoomissa. Useiden näiden molekyylien ekspressiota nähtiin diffuusissa suurisoluisessa B-solulymfoomassa (DLBCL) ja perifeerisissä T-solulymfoomissa, joissa niillä myös todettiin olevan ennusteellista merkitystä. Perifeeristen T-solulymfoomien joukosta tutkitut molekyylit pystyivät erottelemaan tautiryhmän, jolla oli oma spesifinen geeniekspressioprofiilinsa. Tämä tautiryhmä myös omasi muita huonomman ennusteen. Kemokiinireseptoreiden CXCR4 ja CXCR5 sekä ITGA10, PTEN ja CD44 ekspression puolestaan todettiin olevan erilaista niissä DLBCL tapauksissa joissa tauti affisioi keskushermostoa, verrattuna niihin joissa tautia ei ollut todettavissa keskushermostossa. Edellä mainituilla molekyyleillä näyttää olevan oma roolinsa keskushermostotaudin kehittymisessä ja jos nämä tulokset pystytään vahvistamaan tulevissa tutkimuksissa, johtavat ne toivottavasti kohti keskushermostorelapsiriskin tarkempaa tunnistamista. Tämä tarkempi tunnistaminen mahdollistaisi runsaasti sivuvaikutuksia aiheuttavan ennaltaehkäisevän hoidon suuntaamisen oikeille potilaille.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024