Migraatioon ja adheesioon liittyvät molekyylit lymfoomien biologiassa ja niiden potentiaalinen rooli biomarkkereina
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala luentosali 7
Väitöksen aihe
Migraatioon ja adheesioon liittyvät molekyylit lymfoomien biologiassa ja niiden potentiaalinen rooli biomarkkereina
Väittelijä
LL Siria Lemma
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Syöpätaudit ja sädehoito
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Dosentti Timo Muhonen, Kymenlaakson keskussairaala
Kustos
Professori Taina Turpeenniemi-Hujanen, Oulun yliopistollinen sairaala
Lymfooman keskushermostohakuisuuden ennustetekijät
Väitöstyössä tutkittiin adheesioon-, migraatioon ja inflammaatioon assosioituvien molekyylien ilmenemistä lymfoomissa. Useiden näiden molekyylien ekspressiota nähtiin diffuusissa suurisoluisessa B-solulymfoomassa (DLBCL) ja perifeerisissä T-solulymfoomissa, joissa niillä myös todettiin olevan ennusteellista merkitystä. Perifeeristen T-solulymfoomien joukosta tutkitut molekyylit pystyivät erottelemaan tautiryhmän, jolla oli oma spesifinen geeniekspressioprofiilinsa. Tämä tautiryhmä myös omasi muita huonomman ennusteen. Kemokiinireseptoreiden CXCR4 ja CXCR5 sekä ITGA10, PTEN ja CD44 ekspression puolestaan todettiin olevan erilaista niissä DLBCL tapauksissa joissa tauti affisioi keskushermostoa, verrattuna niihin joissa tautia ei ollut todettavissa keskushermostossa. Edellä mainituilla molekyyleillä näyttää olevan oma roolinsa keskushermostotaudin kehittymisessä ja jos nämä tulokset pystytään vahvistamaan tulevissa tutkimuksissa, johtavat ne toivottavasti kohti keskushermostorelapsiriskin tarkempaa tunnistamista. Tämä tarkempi tunnistaminen mahdollistaisi runsaasti sivuvaikutuksia aiheuttavan ennaltaehkäisevän hoidon suuntaamisen oikeille potilaille.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024