Moniammatillinen yhteistyö: laadukkaampaa kivunhoitoa vastasyntyneille

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Leena Palotie -sali

Väitöksen aihe

Moniammatillinen yhteistyö: laadukkaampaa kivunhoitoa vastasyntyneille

Väittelijä

Terveystieteiden maisteri Mariaana Mäki-Asiala

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö

Oppiaine

Hoitotiede

Vastaväittäjä

Professori Eija Paavilainen, Tampereen yliopisto

Kustos

Professori Tarja Pölkki, Oulun yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Käsitys moniammatillisesta yhteistyöstä vastasyntyneiden kivunhoidossa vaihtelee

Suomessa noin 8% kaikista vastasyntyneistä tarvitsee syntymänsä jälkeen hoitoa vastasyntyneiden teho-osastolla. Kivunhoidon laadulla voi olla merkitystä vastasyntyneen kehitykseen myöhemmin elämässä.

Terveystieteiden maisteri Mariaana Mäki-Asiala tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan ammattihenkilöiden arviota ja vanhempien kokemusta moniammatillisesta yhteistyöstä vastasyntyneiden kivunhoidossa. Lisäksi hän arvioi sveitsiläisen koulutusintervention soveltuvuutta suomalaiseen vastasyntyneiden kivunhoitoon. Moniammatillista yhteistyötä vastasyntyneiden kivunhoidossa käsittelevää tutkimusta on niukasti, eikä koulutuksellisen intervention soveltuvuudesta uuteen kontekstiin ole tehty aiempaa tutkimusta lainkaan.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa ammattihenkilöt arvioivat moniammatillisen yhteistyön olevan tasolla "menossa kohti yhteistyötä" käyttäen siihen kehitettyä kanadalaista ja tähän tutkimukseen tieteellisesti käännettyä moniammatillisen tiimiyhteistyön mittaria (AITCS-FIN). Lisäksi Mäki-Asiala haastatteli sellaisia vastasyntyneiden vanhempia eri puolelta Suomea, joiden lapsi oli ollut hoidettavana vastasyntyneiden teho-osastolla. Heidän kokemustensa mukaan moniammatillinen yhteistyö muodostui kumppanuusasetelmassa kivunhoidon ymmärtämisestä ja omasta osallisuudesta sekä arvostuksen kokemuksesta. Yhteistyöhön sisältyi roolien tunnistaminen ja tasa-arvon tunne. Koordinoinnissa korostui tiedon, taidon ja osaamisen jakaminen sekä kannustamisen kokemus. Tutkimuksen toisessa vaiheessa ammattihenkilöiden ja vastasyntyneiden vanhempien arvioima sveitsiläinen koulutusinterventio osoittautui soveltuvaksi suomalaiseen kivunhoitoon, vaikkakin sen käyttöönoton todettiin vaativan paikallista tarkastelua.

Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin ammattihenkilöiden osalta neljässä eri yliopistosairaalassa, jossa tutkittavana olivat kaikki ne ammattiryhmät, jotka osallistuvat vastasyntyneiden hoitoon ja sen suunnitteluun vastasyntyneiden teho-osastolla. Tutkimukseen osallistui 132 ammattihenkilöä useista eri ammattiryhmistä. Lisäksi haastateltiin kuuttatoista vastasyntyneiden vanhempaa heidän kokemuksestaan kumppanuudesta, yhteistyöstä ja koordinoinnista vastasyntyneiden kivunhoidossa. Tutkimuksen toisessa vaiheessa moniammatilliset fokusryhmät kahdesta eri yliopistosairaalasta arvioivat sveitsiläistä NEODOL-koulutusinterventiota. Fokusryhmiin kuului myös vastasyntyneiden vanhempia.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että käsitys moniammatillisesta yhteistyöstä vastasyntyneiden kivunhoidossa vaihtelee, ja tarve kivunhoidon laatua parantavalle interventiolle tunnistetaan. Sveitsiläinen koulutusinterventio soveltuu myös suomalaiseen vastasyntyneiden kivunhoidon kontekstiin. Moniammatillisen yhteistyön lähtökohtana vastasyntyneiden kivunhoidossa on kontekstin tuntemus: tieto ja osaaminen kivuliaista toimenpiteistä, kivun arvioinnista sekä erilaisista kivunlievitysmenetelmistä.
Viimeksi päivitetty: 16.8.2024