Monikulttuurisuuden haaste suomalaisissa nykypäivän kuvakirjoissa. Tutkimus sosiokulttuuristen kategorioiden uudelleen kuvantamisesta
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, Kaljusensali (KTK112)
Väitöksen aihe
Monikulttuurisuuden haaste suomalaisissa nykypäivän kuvakirjoissa. Tutkimus sosiokulttuuristen kategorioiden uudelleen kuvantamisesta
Väittelijä
Kasvatustieteen maisteri Jaana Pesonen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatustiede
Oppiaine
Kasvatustiede
Vastaväittäjä
Professori Björn Sundmark, Malmö Högskola, Ruotsi
Kustos
Professori Maria-Liisa Järvelä, Oulun yliopisto
Monikulttuurisuus suomalaisissa lastenkirjoissa: kuulumisen ja poissulkemisen haaste
Tämä väitöstutkimus käsittelee monikulttuurisuuden kuvauksia suomalaisissa lastenkirjoissa. Alan tutkimus on yhä suhteellisen vähäistä Suomessa. Aihe on kuitenkin ajankohtainen, sillä lukijoiden etniset, uskonnolliset ja perhemuotoihin liittyvät taustat ovat entistä monikulttuurisempia.
Kirjoilla on merkittävä rooli lasten identiteetin rakentumisessa, joten on tärkeää tarkastella, millaisia samaistumisen malleja kirjat tarjoavat niin vähemmistöihin kuin enemmistöihin kuuluville lapsille.
Tutkimuksen aineisto koostuu lasten kuvakirjoista, joiden analysoinnissa on hyödynnetty lähiluvun tekniikkaa. Monikulttuurisuutta on tarkasteltu laajasti ottaen huomioon erilaiset sosiaaliset kategoriat, kuten etnisyys, kansalaisuus, sukupuoli, kieli, kyvykkyys ja ikä.
Tulosten mukaan monikulttuurisuutta kuvataan usein kansalaisuuden kautta. Kansalaisuuden kuvaaminen ilmenee usein suomalainen/ei-suomalainen -jaotteluna. Näin ollen "ei-suomalainen lapsi" joutuu yhä usein ulkopuoliseen, "toisen" asemaan. Lastenkirjoissa käsitellään myös rasismia esittämällä, miltä syrjintä ja kiusaaminen tuntuvat. Kirjojen kasvatuksellisuus tulee esille erityisesti rasisminvastaisina strategioina, joiden avulla syrjintään pyritään puuttumaan tekemällä se näkyväksi.
Tutkimus haastaa pohtimaan kielen merkitystä, sillä yhteiskunnallinen monikulttuurisuuskeskustelu heijastuu myös lastenkirjoihin. Tulokset osoittavat, että monikulttuurisuus on haastava aihe lastenkirjallisuudessa. Kirjoissa voidaan pyrkiä kasvattamaan rasisminvastaisuuteen, mutta päätyä silti vahvistamaan normatiivista jaottelua "erilaisuuteen" ja "normaaliin".
Tutkimuksen keskeinen tulos osoittaa kuitenkin, että nykypäivän lastenkirjoissa on mahdollista myös kyseenalaistaa meihin ja muihin liittyviä erontekoja ja näin ollen tarjota monimuotoinen ymmärrys niin suomalaisuudesta kuin muista sosiaalisista jaotteluista, kuten sukupuolesta tai kyvykkyydestä. Tutkimuksen mukaan lastenkirjallisuus tarjoaa lukijoille mahdollisuuksia kyseenalaistaa yksinkertaistavia oletuksia itsestä ja muista. Näin lastenkirjallisuus voi tukea lukijan kulttuurisen tietouden kehittymistä sekä kriittistä lukutaitoa.
Kirjoilla on merkittävä rooli lasten identiteetin rakentumisessa, joten on tärkeää tarkastella, millaisia samaistumisen malleja kirjat tarjoavat niin vähemmistöihin kuin enemmistöihin kuuluville lapsille.
Tutkimuksen aineisto koostuu lasten kuvakirjoista, joiden analysoinnissa on hyödynnetty lähiluvun tekniikkaa. Monikulttuurisuutta on tarkasteltu laajasti ottaen huomioon erilaiset sosiaaliset kategoriat, kuten etnisyys, kansalaisuus, sukupuoli, kieli, kyvykkyys ja ikä.
Tulosten mukaan monikulttuurisuutta kuvataan usein kansalaisuuden kautta. Kansalaisuuden kuvaaminen ilmenee usein suomalainen/ei-suomalainen -jaotteluna. Näin ollen "ei-suomalainen lapsi" joutuu yhä usein ulkopuoliseen, "toisen" asemaan. Lastenkirjoissa käsitellään myös rasismia esittämällä, miltä syrjintä ja kiusaaminen tuntuvat. Kirjojen kasvatuksellisuus tulee esille erityisesti rasisminvastaisina strategioina, joiden avulla syrjintään pyritään puuttumaan tekemällä se näkyväksi.
Tutkimus haastaa pohtimaan kielen merkitystä, sillä yhteiskunnallinen monikulttuurisuuskeskustelu heijastuu myös lastenkirjoihin. Tulokset osoittavat, että monikulttuurisuus on haastava aihe lastenkirjallisuudessa. Kirjoissa voidaan pyrkiä kasvattamaan rasisminvastaisuuteen, mutta päätyä silti vahvistamaan normatiivista jaottelua "erilaisuuteen" ja "normaaliin".
Tutkimuksen keskeinen tulos osoittaa kuitenkin, että nykypäivän lastenkirjoissa on mahdollista myös kyseenalaistaa meihin ja muihin liittyviä erontekoja ja näin ollen tarjota monimuotoinen ymmärrys niin suomalaisuudesta kuin muista sosiaalisista jaotteluista, kuten sukupuolesta tai kyvykkyydestä. Tutkimuksen mukaan lastenkirjallisuus tarjoaa lukijoille mahdollisuuksia kyseenalaistaa yksinkertaistavia oletuksia itsestä ja muista. Näin lastenkirjallisuus voi tukea lukijan kulttuurisen tietouden kehittymistä sekä kriittistä lukutaitoa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024