Monirakkulaisen munasarjaoireyhtymän (PCOS) pitkäaikaisvaikutukset mielenterveyteen ja elämänlaatuun.
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala LS1. Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/64486664078?pwd=Tko2Z1hHekhJdmFSWGIyL1F5T0trUT09
Väitöksen aihe
Monirakkulaisen munasarjaoireyhtymän (PCOS) pitkäaikaisvaikutukset mielenterveyteen ja elämänlaatuun.
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Salla Karjula
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, PEDEGO
Oppiaine
Naistentaudit ja synnytykset
Vastaväittäjä
Dosentti Henna Cederberg-Tamminen, Helsingin yliopisto
Kustos
Professori Terhi Piltonen, Oulun yliopisto
Monirakkulaisen munasarjaoireyhtymän (PCOS) vaikutukset mielenterveyteen ja elämänlaatuun ulottuvat pitkälle vaihdevuosi-ikään saakka
Oulun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa PCOS-naisilla havaittiin lähes kaksinkertainen masennusriski 46 vuoden ikään mennessä ja kolminkertainen psykoosiriski 50 ikävuoteen mennessä. PCOS:n vaikutuksia vaihdevuosi-ikäisten naisten mielenterveyteen ja elämänlaatuun ei ole aiemmin juuri tutkittu.
PCOS on lisääntymisikäisten naisten yleisin hormonaalinen häiriö, ja sen esiintyvyys on väestöstä riippuen 9–18 %. PCOS:n diagnostisiin kriteereihin kuuluvat lisääntynyt miessukupuolihormonivaikutus, monirakkulaiset munasarjat ja epäsäännölliset kuukautiset.
Tavallisimpien liitännäisongelmien, kuten heikentyneen hedelmällisyyden, sekä hormonaalisten ja aineenvaihdunnallisten muutosten lisäksi PCOS on havaittu altistavan myös mielenterveysongelmille, erityisesti masennukselle ja ahdistukselle. PCOS:n liitännäissairastavuus aiheuttaa merkittävän terveysriskin, jonka on myös osoitettu alentavan naisten elämänlaatua. Aiemmat PCOS-naisten mielenterveyttä ja elämänlaatua selvittävät tutkimukset on tehty pääasiassa lisääntymisikäisillä naisilla. On ollut epäselvää, miten riski mielenterveysongelmille mahdollisesti muuttuu naisen lähestyessä vaihdevuosi-ikää.
LL Salla Karjulan väitöstutkimuksen päätavoite oli selvittää PCOS-naisten psyykkistä terveyttä ja elämänlaatua 31- ja 46-vuotiaina hyödyntäen Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistoa. Lisäksi PCOS-naisten psykoosiriskin tutkimisessa hyödynnettiin kansallisia rekisteritietoja.
Tutkimustulokset osoittivat PCOS-naisilla olevan 2–3-kertainen riski ahdistus- ja masennusoireiluun 31- ja 46-vuotiaina. PCOS-naisten masennusriski oli lähes kaksinkertainen 46 ikävuoteen mennessä ja psykoosiriski kolminkertainen 50 ikävuoteen mennessä. PCOS-naisilla myös elämänlaatu, itsearvioitu terveydentila ja tyytyväisyys sen hetkiseen elämäntilanteeseen olivat heikentyneet sekä 31- että 46-vuotiaana. Analyyseissä tavalliset liitännäisongelmat kuten ylipaino, lisääntynyt miessukupuolihormonivaikutus tai lapsettomuusongelmat, eivät selittäneet lisääntynyttä riskiä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat PCOS:n olevan huomattava riskitekijä mielenterveysongelmille ja alentuneelle elämänlaadulle aina vaihdevuosi-ikään saakka. Tutkimustulokset korostavat PCOS:aan liittyvien pitkäaikaisten terveysvaikutusten tunnistamista sekä tarvetta ehkäisylle ja hoidolle.
PCOS on lisääntymisikäisten naisten yleisin hormonaalinen häiriö, ja sen esiintyvyys on väestöstä riippuen 9–18 %. PCOS:n diagnostisiin kriteereihin kuuluvat lisääntynyt miessukupuolihormonivaikutus, monirakkulaiset munasarjat ja epäsäännölliset kuukautiset.
Tavallisimpien liitännäisongelmien, kuten heikentyneen hedelmällisyyden, sekä hormonaalisten ja aineenvaihdunnallisten muutosten lisäksi PCOS on havaittu altistavan myös mielenterveysongelmille, erityisesti masennukselle ja ahdistukselle. PCOS:n liitännäissairastavuus aiheuttaa merkittävän terveysriskin, jonka on myös osoitettu alentavan naisten elämänlaatua. Aiemmat PCOS-naisten mielenterveyttä ja elämänlaatua selvittävät tutkimukset on tehty pääasiassa lisääntymisikäisillä naisilla. On ollut epäselvää, miten riski mielenterveysongelmille mahdollisesti muuttuu naisen lähestyessä vaihdevuosi-ikää.
LL Salla Karjulan väitöstutkimuksen päätavoite oli selvittää PCOS-naisten psyykkistä terveyttä ja elämänlaatua 31- ja 46-vuotiaina hyödyntäen Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistoa. Lisäksi PCOS-naisten psykoosiriskin tutkimisessa hyödynnettiin kansallisia rekisteritietoja.
Tutkimustulokset osoittivat PCOS-naisilla olevan 2–3-kertainen riski ahdistus- ja masennusoireiluun 31- ja 46-vuotiaina. PCOS-naisten masennusriski oli lähes kaksinkertainen 46 ikävuoteen mennessä ja psykoosiriski kolminkertainen 50 ikävuoteen mennessä. PCOS-naisilla myös elämänlaatu, itsearvioitu terveydentila ja tyytyväisyys sen hetkiseen elämäntilanteeseen olivat heikentyneet sekä 31- että 46-vuotiaana. Analyyseissä tavalliset liitännäisongelmat kuten ylipaino, lisääntynyt miessukupuolihormonivaikutus tai lapsettomuusongelmat, eivät selittäneet lisääntynyttä riskiä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat PCOS:n olevan huomattava riskitekijä mielenterveysongelmille ja alentuneelle elämänlaadulle aina vaihdevuosi-ikään saakka. Tutkimustulokset korostavat PCOS:aan liittyvien pitkäaikaisten terveysvaikutusten tunnistamista sekä tarvetta ehkäisylle ja hoidolle.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024