Motivaation säätely ja opiskeluhyvinvointi sairaanhoitajakoulutuksen opintojen aikana

Mitä taitavammin opiskelijat pyrkivät tietoisesti vaikuttamaan omaan motivaatioonsa, sitä vähemmän he kokevat haasteita opiskeluhyvinvoinnissa ja sitä parempia ovat oppimistulokset. Tämä selviää väitöstutkimuksesta, jossa tutkittiin opiskelijoiden motivaation säätelyä sairaanhoitajaopintojen aikana.

Motivaatio on tärkeä osa oppimisen itsesäätelytaitoja, jotka ovat keskeisiä niin koulutuksessa, työelämässä kuin ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Motivaatio auttaa oppijaa kiinnostumaan ja sitoutumaan oppimiseen. Hyvä motivaatio ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Vaikka motivaatio opiskeluun olisi lähtökohtaisesti hyvä, voi se erilaisten haasteiden vuoksi helposti myös laskea. Tällöin kyky säädellä ja ylläpitää motivaatiota nousee avainasemaan.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajaopiskelijoiden motivaation säätelyn ilmenemistä ja yhteyttä opiskeluhyvinvointiin ja opintomenestykseen. Tutkimus selvitti myös, millaisin keinoin motivaation säätelyä voidaan tukea erityisesti monimuoto-oppimisympäristössä.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä pitkittäistutkimuksena. Se koostui kolmesta osatutkimuksesta ja niistä julkaistuista kansainvälisesti vertaisarvioiduista artikkeleista. Tutkimuksessa hyödynnettiin kysely-, haastattelu- ja rekisteritietoaineistoja.

Tulokset osoittivat, että mitä korkeatasoisempaa opiskelijoiden motivaation säätely oli, sitä vähemmän he kokivat opiskeluhyvinvoinnin ongelmia, kuten opiskelu-uupumusta. Lisäksi heidän opiskeluintonsa ja opintomenestyksensä olivat korkeammat kuin vastaavasti heikomman tasoisen motivaation säätelyn omaavien. Tulokset eivät eronneet toisistaan lähi- ja monimuoto-oppimisympäristöjen opiskelijoiden kesken. Kyky säädellä motivaatiota vaihteli yksilöllisesti ja eri oppimistilanteissa. Useat henkilökohtaiset ja tilannesidonnaiset tekijät vahvistivat korkeatasoista motivaation säätelyä. Hyödyllisiä motivaation säätelyn keinoja olivat esimerkiksi oppimisympäristön, tavoitteiden, tunteiden ja arvojen säätelystrategiat.

Väitöstutkimus lisää tietoa ja ymmärrystä motivaation säätelystä ja sen yhteydestä opiskeluhyvinvointiin. Tulokset osoittavat oppimisympäristöjen ja pedagogisten käytänteiden tärkeän roolin yksilöllisten tekijöiden rinnalla. Parhaimmillaan käytänteet vahvistavat opiskelijan motivaatiota ja hyvinvointia tiedollisten oppimisprosessien lisäksi.

Aihe on ajankohtainen, koska yleisesti sekä korkeakouluopiskelijoiden ja työssä toimivien sairaanhoitajien motivaatio- ja hyvinvointiongelmat ovat lisääntyneet. Tulokset ovat hyödyllisiä erityisesti terveysalan koulutuksen ja työelämän tahoille, jotka ovat kiinnostuneita edistämään opiskelumotivaatiota ja -hyvinvointia.