Munuaisen verisuonittuminen. Endoteelisolujen erilaistuminen ja kehitys alkion munuaisessa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Sali F101, Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Aapistie 7
Väitöksen aihe
Munuaisen verisuonittuminen. Endoteelisolujen erilaistuminen ja kehitys alkion munuaisessa
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Kimmo Halt
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Disease networks
Oppiaine
Biokemia ja molekyylilääketiede
Vastaväittäjä
Professori Matias Simons, Heidelbergin yliopisto
Kustos
Professori Seppo Vainio, Oulun yliopisto
Munuaisen verisuonten endoteelin kehitys
Väitöskirjassani olen tutkinut hiirialkion munuaisen verisuonten endoteelisoluja. Työssäni osoitin CD146-molekyylin paljastavan endoteelisolujen esiasteet, jotka poistamalla munuaisen verisuonirakenteita ei syntynyt, mistä huolimatta munuaistiehyiden varhainen kehittyminen tapahtui normaaliin tapaan. Tärkeä menetelmä työssäni oli munuaisen yksittäisiksi soluiksi erottelun ja yhteen kokoamisen mahdollistava tekniikka, jonka avulla kehittyvän munuaisen endoteelisolukoostumus voitiin tarkasti määritellä. Endoteelisolujen valikoitu poisto osoittautui pysyväksi ainoastaan, kun CD146-molekyyliä kantavat endoteelisolujen esiasteet poistettiin. Sen sijaan kypsempien, CD31-molekyyliä kantavien, endoteelisolujen poisto johti niiden uusiutumiseen parissa päivässä. Alun perin CD31-molekyyliä ilmentämätön CD146:tä kantava endoteelisolujen oli kykenevä muuttumaan kypsäksi endoteelisoluksi, jonka pinnalle muodostuu CD31-molekyyli. Tutkimukseni valaisee munuaisen toiminnan kannalta tärkeän verisuonten endoteelin kehitystä ja tukee käyttämäni elinviljelmämallin kudosteknologisia mahdollisuuksia kiinteiden elinten muokkauksessa.
Viimeksi päivitetty: 1.3.2023