Näkökulmia psykologisten arvioiden luotettavuuteen. Tutkimus testinormeista
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Kontinkangas, luentosali F101, Aapistie 7A
Väitöksen aihe
Näkökulmia psykologisten arvioiden luotettavuuteen. Tutkimus testinormeista
Väittelijä
Psykologian lisensiaatti Eka Roivainen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Medical Research Center (MRC) Oulu
Oppiaine
Psykiatria
Vastaväittäjä
Apulaisprofessori Markus Jokela, Helsingin yliopisto
Kustos
Professori Jouko Miettunen, Oulun yliopisto
Tutkimus psykologisten testien normeista
Väitöskirjatutkimus tarkastelee aikuistestien normien luotettavuutta. Warteggin piirrostestin luotettavuutta aleksitymian ja depression mittarina tutkittiin vertaamalla sitä muihin aleksitymia- ja depressiotesteihin. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että Wartegg-testi saattaa olla hyödyllinen menetelmä aleksitymian toteamisessa.
Tutkimuksessa selvitettiin myös aikuisten WAIS -älykkyystestin kansallisten normien välisiä eroja. Tutkimuksessa havaittiin merkitseviä eroja osatestien keskiarvojen suhteissa, testiprofiileissa, eri maiden ja ikäkohorttien välillä. Kyseisiä eroja ei voida selittää älykkyyden yleisellä faktorilla vaan niiden taustalla on luultavasti koulutukseen ja kulttuuriin liittyviä tekijöitä. Tulokset myös osoittavat, että suomalaiset WAIS III testinormit ovat vinoutuneet nuorempien ikäryhmien osalta.
Chapmanin vastaustapa-asteikon luotettavuutta tutkittiin Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortin kyselytutkimusaineistolla. Psykiatrisista oireista kärsivät henkilöt saivat korkeampia pistemääriä kuin terveet vastaajat. Johtopäätöksenä oli, että vastaustapamittarit voivat karsia psykiatrisia potilaita liian herkästi ulos tutkimusjoukosta, mikä voi vääristää tutkimusten tuloksia.
Tutkimus osoittaa, että testituloksen luotettava tulkinta vaatii ajanmukaiset ja edustavaan otokseen perustuvat testinormit.
Tutkimuksessa selvitettiin myös aikuisten WAIS -älykkyystestin kansallisten normien välisiä eroja. Tutkimuksessa havaittiin merkitseviä eroja osatestien keskiarvojen suhteissa, testiprofiileissa, eri maiden ja ikäkohorttien välillä. Kyseisiä eroja ei voida selittää älykkyyden yleisellä faktorilla vaan niiden taustalla on luultavasti koulutukseen ja kulttuuriin liittyviä tekijöitä. Tulokset myös osoittavat, että suomalaiset WAIS III testinormit ovat vinoutuneet nuorempien ikäryhmien osalta.
Chapmanin vastaustapa-asteikon luotettavuutta tutkittiin Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortin kyselytutkimusaineistolla. Psykiatrisista oireista kärsivät henkilöt saivat korkeampia pistemääriä kuin terveet vastaajat. Johtopäätöksenä oli, että vastaustapamittarit voivat karsia psykiatrisia potilaita liian herkästi ulos tutkimusjoukosta, mikä voi vääristää tutkimusten tuloksia.
Tutkimus osoittaa, että testituloksen luotettava tulkinta vaatii ajanmukaiset ja edustavaan otokseen perustuvat testinormit.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024