Neuraalisesti ohjattu ventilaatio lasten tehohoidossa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 12
Väitöksen aihe
Neuraalisesti ohjattu ventilaatio lasten tehohoidossa
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Merja Kallio
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, kliinisen lääketieteen laitos, lastentaudit
Oppiaine
Lastentaudit
Vastaväittäjä
Dosentti Paula Rautiainen, HUS, Lastenklinikka
Kustos
Professori Matti Uhari, Oulun yliopisto
Uusi hoitomuoto parantaa hengityskonehoidon siedettävyyttä lapsipotilailla
Väitöskirjatyössä selvitettiin lasten hengityskonehoidon nykytilaa Suomessa ja tutkittiin onko uudella Neuraalisesti ohjatulla ventilaatiolla (NAVA) mahdollista parantaa hengityskonehoidon siedettävyyttä lapsipotilailla. Uuden hoitomuodon todettiin tarkentavan hengityskoneen antaman tuen ajoittumista lapsen omiin hengityksiin, ja vähentävän hengityskonehoidon aikaista rauhoittavan lääkityksen tarvetta pidemmissä hoitojaksoissa.
Tutkimuskokonaisuuteen kuului valtakunnallinen hoidon nykytilaa kartoittava seurantatutkimus ja kaksi kliinistä hoitokoetta. Seurantatutkimukseen osallistuivat kaikki Suomessa lasten hengityskonehoitoa antavat keskussairaalat ja neljä viidestä yliopistollisesta sairaalasta. Hoitokokeisiin osallistui lähes 200 lasta Oulun yliopistollisen sairaalan lasten- ja vastasyntyneiden teho-osastoilta.
NAVA ei lyhentänyt hengityskonehoidon kestoa, mutta sen avulla saavutettiin nykyisiä hoitomuotoja vähäisempi lisähapen tarve ja matalammat ilmatiepaineet, minkä myötä riski hengityskonehoidon aiheuttamasta keuhkovauriosta mahdollisesti pienenee.
Tulosten perusteella lasten hengityskonehoito on Suomessa turvallista ja toteutuu kansainvälisten suositusten mukaisesti. Uutta NAVA-tekniikkaa käyttäen lapsen oma hengitys voidaan huomioida entistä paremmin, minkä voi olettaa parantavan hoidon turvallisuutta ja mukavuutta entisestään. Lasten hengityskonehoitojaksojen vähäinen määrä puoltaa hoidon keskittämistä yliopistollisiin sairaaloihin.
Tutkimuskokonaisuuteen kuului valtakunnallinen hoidon nykytilaa kartoittava seurantatutkimus ja kaksi kliinistä hoitokoetta. Seurantatutkimukseen osallistuivat kaikki Suomessa lasten hengityskonehoitoa antavat keskussairaalat ja neljä viidestä yliopistollisesta sairaalasta. Hoitokokeisiin osallistui lähes 200 lasta Oulun yliopistollisen sairaalan lasten- ja vastasyntyneiden teho-osastoilta.
NAVA ei lyhentänyt hengityskonehoidon kestoa, mutta sen avulla saavutettiin nykyisiä hoitomuotoja vähäisempi lisähapen tarve ja matalammat ilmatiepaineet, minkä myötä riski hengityskonehoidon aiheuttamasta keuhkovauriosta mahdollisesti pienenee.
Tulosten perusteella lasten hengityskonehoito on Suomessa turvallista ja toteutuu kansainvälisten suositusten mukaisesti. Uutta NAVA-tekniikkaa käyttäen lapsen oma hengitys voidaan huomioida entistä paremmin, minkä voi olettaa parantavan hoidon turvallisuutta ja mukavuutta entisestään. Lasten hengityskonehoitojaksojen vähäinen määrä puoltaa hoidon keskittämistä yliopistollisiin sairaaloihin.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024