Nivelrikon perinnöllinen alttius

Väitöstutkimuksessa tunnistettiin uusi polven ja lonkan nivelrikolle altistava muutos DNA-sekvenssissä. Sekvenssimuutoksen sijainnin perusteella voidaan ennustaa, että muutos vaikuttaa kahden nivelrustolle tärkeän säätelytekijän toimintaan. Lisäksi tutkimuksessa löydettiin uusi isovarpaan tyvinivelen nivelrikolle altistava muutos geenissä, jota ei ole aikaisemmin yhdistetty nivelrikon syntyyn. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kahden rustolle tärkeän geenin muutokset lisäsivät yhdessä alttiutta symmetriselle käsinivelrikolle.

Työssä tutkittiin koko perimän kattavalla kytkentäanalyysillä sekä uuden sukupolven sekvensointimenetelmillä Kuopion ja Jyväskylän alueen sukuja, joissa esiintyi aikaisin puhkeavaa polven ja lonkan nivelrikkoa. Lisäksi selvitettiin koko perimän proteiineja koodaava DNA-sekvenssi suomalaiselta perheeltä, jossa esiintyi varhain alkavaa kivuliasta isovarpaan ensimmäisen tyvinivelen nivelrikkoa. Lisäksi suomalaisessa käsinivelrikkoaineistossa tutkittiin kahta ehdokasgeeniä, jotka toimivat säätelijöinä nivelrustolle tärkeällä signaalireitillä. Havaittujen perimän muutoksien vaikutuksia tutkittiin myös tarkemmin soluviljelyolosuhteissa.

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, joka heikentää monen ihmisen elämänlaatua ja hankaloittaa arkea. Nivelrikon pääoire on kipu, joka on tyypillisesti pahimmillaan niveltä käytettäessä. Muita oireita ovat nivelen toimimattomuus, jäykkyys sekä nivelen epävakaus ja turpoaminen. Oireet johtuvat iskuilta ja rasitukselta niveliä suojaavan rustokudoksen asteittaisesta tuhoutumisesta. Taudin perimmäinen syy on vielä tuntematon, mutta ikä, ylipaino, naissukupuoli ja nivelten vammat ovat nivelrikon riskitekijöitä. Myös perinnöllisten tekijöiden osuuden tiedetään olevan merkittävä.

Suomen väestö vanhenee tällä hetkellä nopeasti, joten nivelrikkoa sairastavien määrä kasvaa voimakkaasti tulevaisuudessa. Tällä hetkellä nivelrikon hoito perustuu kipulääkkeisiin ja taudin edetessä ainoa tehokas hoito on kirurginen keinonivelen asentaminen, joita suoritetaan Suomessa yli 20 000 vuodessa. Perinnöllisten tekijöiden selvittäminen on tärkeää, jotta tulevaisuudessa olisi mahdollista suunnitella tehokkaita hoitoja, jotka kohdistuvat nivelrikon perimmäisiin syihin, eivätkä ainoastaan jo syntyneen taudin aiheuttamiin oireisiin.

Tässä väitöstutkimuksessa saatiin arvokasta lisätietoa nivelrikon syntymekanismeista ja rustokudoksen molekyylitason toiminnasta. Näiden avulla voidaan kehittää nivelrikon diagnostiikkaa, hidastaa taudin etenemistä, sekä löytää uusia hoito- ja ehkäisymenetelmiä.