Nuorten tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriön sekä käyttäytymisongelmien mahdolliset syyt ja seuraukset. Pitkittäistutkimus Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 aineistosta

Tämä väitöskirjatyö alleviivaa tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöllä sekä käytös- ja uhmakkuushäiriöillä diagnosoitujen lasten ja nuorten eroavaisuuksia ja korostaa kyseisten häiriöiden yhtäaikaisen ilmenemisen roolia mahdollisena huonon lopputuloksen ennustetekijänä nuoren kasvaessa.

Väitöskirjatyön tulokset osoittivat, että eri riskitekijät lapsuudessa olivat yhteydessä eri käytösongelmiin nuoruudessa. Nuorilla, joilla oli diagnosoitu yhtä aikaa sekä tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö että käytös- ja uhmakkuushäiriöt, todettiin olevan vakavampia käytöshäiriöiden oireita sekä suurempi todennäköisyys sairastua useisiin muihin psykiatrisiin sairauksiin. Nämä nuoret myös näyttivät pärjäävän muita huonommin koulussa sekä valmistuvan muita harvemmin muualta kuin peruskoulusta. Lisäksi väitöskirjatyössä todettiin käytös- ja uhmakkuushäiriöt -diagnoosin (riippumatta tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö -diagnoosista) nuorena saaneilla olevan suurempi todennäköisyys psykiatriseen osastohoitoon joutumiselle.

Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö sekä käytös- ja uhmakkuushäiriöt ovat hyvin yleisiä – ja usein yhtä aikaa ilmeneviä – lasten ja nuorten psyykkisiä sairauksia. Nämä häiriöt ovat hyvin usein syynä lasten ja nuorten psykiatristen terveyspalveluiden käyttöön. Niillä on myös todettu olevan useita epätoivottuja seurauksia, joiden hoitaminen puolestaan nostaa yhteiskunnan kuluja.

Tutkimusaineisto koostui Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 -aineiston osaotoksesta, johon kuului 457 henkilöä. Osaotoksesta 91:llä diagnosoitiin nuoruudessa tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, 44:llä käytös- ja uhmakkuushäiriöt ja 72:lla molemmat häiriöt yhtäaikaisina. 250 henkilöllä ei diagnosoitu kumpaakaan häiriötä.