Onko psykoosiriski yhteydessä aivojen rakenteellisiin tai toiminnallisin poikkeamiin?

Psykologian tohtori Aino Saarisen neurotieteen alan väitöstutkimuksessa havaittiin, että skitsofreniapotilaiden oireettomilla lähisukulaisilla ilmenee poikkeamia aivojen otsalohkon alueella, joka liittyy itsekontrolliin. Lisäksi psykoosiriskin huomattiin liittyvän aivojen kohonneeseen fysiologiseen vaihteluun, joka saattaa heijastaa sellaista signaalilähdettä, jota ei ole mitattu useimmissa aiemmissa tutkimuksissa.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, onko skitsofreniapotilaiden oireettomilla lähisukulaisilla rakenteellisia tai toiminnallisia poikkeamia aivoissa verrattuna terveisiin kontrolleihin. Meta-analyysiin sisältyi yhteensä yli 1600 skitsofreniapotilaiden lähisukulaista ja yli 1700 tervettä kontrollihenkilöä. Skitsofreniapotilaiden oireettomilla lähisukulaisilla ei havaittu poikkeamia aivojen harmaan aineen tilavuudessa. Sen sijaan skitsofreniapotilaiden oireettomilla lähisukulaisilla ilmeni toiminnallisia poikkeamia aivojen otsalohkopoimussa, joka liittyy muun muassa itsekontrolliin.

Psykoosiriskissä oleville yksilöille on Suomessa jo vuosien ajan tarjottu niin kutsuttuja kognitiivisia remediaatio-ohjelmia, joissa yksilöt treenaavat muun muassa työmuistin toimintaa ja keskittymiskykyä ja pyrkivät siten parantamaan arkielämän toimintakykyään. Tämän väitöstutkimuksen perusteella nämä kognitiiviset treenausohjelmat voisivat kohdistua etenkin tarkkaavaisuuden kontrollointiin ja itsekontrolliin.

Lisäksi väitöstutkimuksessa havaittiin, että psykoosiriski (psykoosioireilu) liittyy kohonneeseen fysiologiseen vaihteluun aivoissa. Fysiologisella vaihtelulla tarkoitetaan vaihtelua, joka syntyy muun muassa verisuonten pulsaatioista, hengityksestä sekä selkäydinnesteen kierrosta. Fysiologista vaihtelua aiheuttaa myös aivojen niin sanottu glymfaattinen järjestelmä, joka toimii aivojen ”puhdistussysteeminä”. Psykoosiriskissä olevilla henkilöillä kohonnutta fysiologista vaihtelua havaittiin sellaisilla aivoalueilla, joilla ei perinteisiä analyysimenetelmiä käyttäen ole havaittu juurikaan poikkeamia psykoosipotilailla. Tämä viittaa siihen, että tutkimuksessa käytetty uusi menetelmä (fysiologisen vaihtelun tutkiminen) saattaa tavoittaa sellaisia poikkeamia aivojen toiminnassa, joita ei ole tavoitettu perinteisillä tutkimusmenetelmillä.

Aiempi tutkimusnäyttö on osoittanut, että psykoosipotilailla on suuri määrä sydän- ja verisuonisairauksia, jotka jäävät herkästi hoitamatta terveydenhuollossa ja jotka lyhentävät psykoosipotilaiden elinajanodotetta. Väitöskirjan tulokset viittaavat siihen, että psykoosipotilailla ilmenee verisuonten toimintaan ja pulsaatioihin liittyviä fysiologisia poikkeamia myös aivoissa.

Tutkimuksissa käytettiin Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 -aineistoa, joka on kattava otos Pohjois-Suomessa vuonna 1986 syntyneistä henkilöistä.

Väitöskirjan osatutkimukset on julkaistu Schizophrenia Research ja Psychiatric Research: Neuroimaging -julkaisuissa. Saarinen on tehnyt väitöskirjan vapaa-ajalla ilman erillistä tutkimusrahoitusta.