Opettajan ammatti-identiteetin muotoutuminen matemaattisten aineiden opetusharjoittelussa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, L4
Väitöksen aihe
Opettajan ammatti-identiteetin muotoutuminen matemaattisten aineiden opetusharjoittelussa
Väittelijä
Filosofian maisteri Matti Hasari
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajat, opettaminen ja kasvatusyhteisöt
Oppiaine
Kasvatustiede
Vastaväittäjä
Dosentti Jorma Joutsenlahti, Tampereen yliopisto
Kustos
Professori Raimo Kaasila, Oulun yliopisto
Opettajan ammatti-identiteetin muotoutuminen matemaattisten aineiden opetusharjoittelussa
Väitöskirjassa on tutkittu opettajaksi opiskelevien ammatti-identiteetin muotoutumista opetusharjoittelujen aikana. Opettajankoulutukseen sisältyvät opetusharjoittelut kestävät lukuvuoden. Niiden tavoitteena on, että opettajaopiskelijasta kehittyy vastuullinen, oppilaista huolehtiva opettaja.
Tutkimukseni aineistona ovat matemaattisten aineiden opettajaopiskelijoiden oppimispäiväkirjat, joissa he kertovat kokemuksistaan opetusharjoittelujen aikana. Väitöskirjassa on sovellettu narratiivisia tutkimusmenetelmiä, ja siinä kerrotaan kuuden taustoiltaan ja kehitykseltään erilaisen opettajaopiskelijan tarinat.
Ammatti-identiteetin keskeisiksi osa-alueiksi muodostuivat opettajan itsetunto, reflektointi, tunteet ja niiden käsittely sekä oppilaisiin ja opettamiseen liittyvät uskomukset. Tutkin ammatti-identiteetin osa-alueissa tapahtuvia muutoksia. Lisäksi tutkin opetusharjoittelun ohjaajan merkitystä opettajaopiskelijan ammatti-identiteetin muutoksiin.
Tutkimuksen päätuloksia ovat seuraavat: Vain yhden opettajaopiskelijan ammatti-identiteetti kehittyi opetusharjoittelun aikana jokaisella keskeisellä osa-alueella. Opetettavan aineen osaamiseen liittyvä itsetunto säilyi monilla opettajaopiskelijoilla hyvänä, mutta opettamiseen liittyvä itsetunto kehittyi kolmen ja heikkeni kahden opettajaopiskelijan kohdalla opetusharjoittelun aikana. Opettajaopiskelijoiden reflektointi muuttui osalla itsestä oppilaan toimintaan kohdistuvaksi. Jännittämisestä yli pääseminen, negatiivisten tunteiden käsittelyyn liittyvät haasteet ja epävarmuus omasta ammatti-identiteetistä olivat pääosissa opettajaopiskelijoiden kertomuksissa. Opettajakeskeisyys painottui kaikilla opettajaopiskelijoilla matematiikan opetuksessa, osalla tapahtui muutosta oppilaskeskeiseen suuntaan. Fysiikan ja kemian oppitunneilla oppilaskeskeisyys tuli esille oppilastöiden ohjaamisen kautta. Uskomukset yläkoulun oppilaista muuttuivat positiivisemmiksi. Ohjaajan merkitys opettajaopiskelijan ammatti-identiteetin kehittymiseen tuli melko vähän esille.
Tutkimukseni aineistona ovat matemaattisten aineiden opettajaopiskelijoiden oppimispäiväkirjat, joissa he kertovat kokemuksistaan opetusharjoittelujen aikana. Väitöskirjassa on sovellettu narratiivisia tutkimusmenetelmiä, ja siinä kerrotaan kuuden taustoiltaan ja kehitykseltään erilaisen opettajaopiskelijan tarinat.
Ammatti-identiteetin keskeisiksi osa-alueiksi muodostuivat opettajan itsetunto, reflektointi, tunteet ja niiden käsittely sekä oppilaisiin ja opettamiseen liittyvät uskomukset. Tutkin ammatti-identiteetin osa-alueissa tapahtuvia muutoksia. Lisäksi tutkin opetusharjoittelun ohjaajan merkitystä opettajaopiskelijan ammatti-identiteetin muutoksiin.
Tutkimuksen päätuloksia ovat seuraavat: Vain yhden opettajaopiskelijan ammatti-identiteetti kehittyi opetusharjoittelun aikana jokaisella keskeisellä osa-alueella. Opetettavan aineen osaamiseen liittyvä itsetunto säilyi monilla opettajaopiskelijoilla hyvänä, mutta opettamiseen liittyvä itsetunto kehittyi kolmen ja heikkeni kahden opettajaopiskelijan kohdalla opetusharjoittelun aikana. Opettajaopiskelijoiden reflektointi muuttui osalla itsestä oppilaan toimintaan kohdistuvaksi. Jännittämisestä yli pääseminen, negatiivisten tunteiden käsittelyyn liittyvät haasteet ja epävarmuus omasta ammatti-identiteetistä olivat pääosissa opettajaopiskelijoiden kertomuksissa. Opettajakeskeisyys painottui kaikilla opettajaopiskelijoilla matematiikan opetuksessa, osalla tapahtui muutosta oppilaskeskeiseen suuntaan. Fysiikan ja kemian oppitunneilla oppilaskeskeisyys tuli esille oppilastöiden ohjaamisen kautta. Uskomukset yläkoulun oppilaista muuttuivat positiivisemmiksi. Ohjaajan merkitys opettajaopiskelijan ammatti-identiteetin kehittymiseen tuli melko vähän esille.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024