Opettajien osaamisen ja opetuksen kehittäminen perusopetukseen valmistavassa opetuksessa

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajien (valo-opettajien) ammatillista osaamista ja opetuskäytänteitä, jotka soveltuvat maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetukseen ja tukevat heidän kotoutumistaan. Opettajat toteuttivat opetuksessaan kehittämisprojektin kolmivaiheista TriPod-mallia, jossa yhdeksän valo-opettajaa työskenteli tiiviissä yhteistyössä suunnitellen, toteuttaen ja reflektoiden työtään.

Kehittämisprojektissa toteutettu yhteisöllinen työskentelytapa, vertaistuki ja säännölliset tapaamiset muodostivat opettajien oman ”oppimisympäristön”, joka kehitti heidän osaamistaan monipuolisesti ja jossa he kokivat saavansa kollegiaalista tukea sekä opetuksen käytänteisiin että myös työssä jaksamiseen. Systemaattisesti organisoitujen tapaamisten avulla opettajat saivat toistuvia tilaisuuksia vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia työstään muiden valo-opettajien kanssa. Yhteisöllisen työskentelyn koettiin vahvistaneen yksilöiden opettajaidentiteettiä ja henkilökohtaista käytännön teoriaa, josta esitetään tutkimustulosten perusteella edelleen kehitetty versio.

TriPod-mallin mukaisen opetuksen toteuttamisen myötä kehitettiin perusopetukseen valmistavaan opetukseen soveltuvaa didaktiikkaa, joka yhdisti käytännön kokemuksia, niitä jäsentäviä käsitteitä ja uutta tietoa. Tulosten mukaan systemaattisesti toteutettu TriPod-mallin mukainen opetus soveltui hyvin perusopetukseen valmistavaan opetukseen, sillä sen avulla opetusta voitiin konkretisoida ja tehdä toiminnalliseksi oppilaille. Opettajien näkemysten mukaan malli antoi suunnitelmallisuutta, järjestelmällisyyttä ja monipuolisuutta opetukseen. Mallin mukainen opetus tarjosi mahdollisuuden yhdistää luokassa opetettua teoriaa käytäntöön.

Koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen systemaattinen hyödyntäminen edistää tulosten mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kotoutumista uuteen kotikaupunkiin ja -maahan. Tutkimukseen osallistuneet opettajat arvioivat, että opetuksen järjestäminen myös koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä tukee juuri maahan muuttaneiden oppilaiden kotoutumista. Oppilaat saavat opintovierailuiden avulla tietoa kotiseutunsa palveluista ja mahdollisuuksista myös vapaa-ajan viettoon. Opettajat kokivat olevansa eräänlaisia suomalaisen kulttuurin välittäjiä perehdyttäessään maahanmuuttajataustaisia oppilaitaan eri käytänteisiin.

Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluna laadullisen tutkimussuuntauksen mukaisesti. Tutkimuksen taustalla oli kolmen ja puolen vuoden kehittämisprojekti, jota hallinnoi Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut ja jonka rahoittajana toimi Opetushallitus. Projektissa toteutettu TriPod-mallin mukainen opetus jakaantui kolmeen vaiheeseen: aluksi oppilaat opettelivat opettajajohtoisesti sanastoa ja sisältöä opetettavasta aiheesta, jonka jälkeen oppilasryhmät tekivät opintovierailun. Opintovierailun aikana oppilaat tekivät tehtäviä pienryhmissä harjaannuttaen samalla oppimis- ja ryhmätyötaitojaan. Kolmannessa vaiheessa oppilaat tekivät luokassa tehtäviä, tekivät uusia kysymyksiä ja katsoivat valokuvia opintovierailusta. Tavoitteena oli vahvistaa opintovierailun aikana opittuja käsitteitä ja oppisisältöä.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää opettajien perus- ja täydennyskoulutuksissa, joissa tuetaan opettajien henkilökohtaisen osaamisen kehittymistä tässä tutkimuksessa edelleen kehitetyn käytännön teorian avulla. Lisäksi tutkimustuloksia voidaan hyödyntää valo-opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä maahanmuuttajaopetuksen kehittämisessä.