Oppilaiden tunteet ja niiden sosiaalisesti jaettu säätely osana yhteisöllistä oppimista

Yhteisöllinen oppiminen herättää oppilaissa paljon erilaisia tunteita, mutta ajoittain niiden hallinnassa tarvittaisiin harjoitusta. Tulos käy ilmi kasvatustieteen maisteri Tiina Törmäsen väitöstutkimuksesta, jossa hän tarkasteli 6. ja 7. luokan oppilaiden tunteita ja tunteiden säätelyä yhteisöllisen oppimisen aikana. Tutkimus tuo esiin tarpeen lisätä oppilaiden ja opettajien tietoisuutta tunteiden säätelystä ja sen merkityksestä oppimiselle.

Kouluissa ja työpaikoilla ymmärrystä ja ratkaisuja rakennetaan yhä enemmän yhdessä muiden kanssa. Ryhmätilanteissa tunteita voidaan säädellä sekä yksin että yhdessä. Kun ryhmän jäsenet säätelevät tunteitaan sosiaalisesti jaetusti, tunteita tarkkaillaan ja kontrolloidaan vastavuoroisesti yhdessä keskustellen.

Tunteista ja niiden säätelystä yhteisöllisessä oppimisessa tarvitaan lisää tutkimustietoa, sillä aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus on keskittynyt pääosin yksilöoppimistilanteisiin.

Törmänen selvitti väitöstutkimuksessaan sitä, millaisia tunteita oppilaat ilmaisevat yhteisöllisen oppimisen aikana. Tarkastelun kohteena oli myös se, millaiset tekijät herättävät tunteita ja miten tunteet luovat pohjan sosiaalisesti jaetun tunteiden säätelyn toteutumiselle.

Tutkimusaineisto koostui videotallenteista aidoista yhteisöllisen oppimisen tilanteista, minkä lisäksi oppilaiden tunnetilojen aktivaatiotason mittaamiseen hyödynnettiin ihon sähkönjohtavuutta.

Tulokset osoittivat, että oppilaiden tunnetilat vaihtelevat paljon yhteisöllisen oppimisen aikana. Tunteita herättävät niin oppimistehtävät kuin ryhmän jäsenten väliset sosiaaliset tekijät. Erilaiset tunnetilat muodostavat pohjan ja tarpeen ryhmän tunteiden säätelylle. Kun yhteinen tarve muuttaa ryhmän tunnetilaa oli selvästi havaittavissa, tunteiden jaettua säätelyä ilmeni todennäköisemmin. Jos ryhmä onnistui vahvistamaan jaettua positiivista tunnetilaa jo oppimistilanteen alussa, säätelyä tapahtui usein myös myöhemmin emotionaalisesti haastavilla hetkillä.

Väittelijän mukaan huolestuttavaa kuitenkin oli, että tunteiden säätelyä ilmeni paljon harvemmin kuin sille olisi ollut tarvetta. ”Jos negatiiviset tunteet olivat toistuvia tai ryhmän jäsenten tunnetilat olivat keskenään eriävät, säätelyä esiintyi erityisen vähän, vaikka oppimista tukevan tunnetilan palauttaminen olisi ollut keskeistä yhteiselle työskentelylle”, Törmänen kertoo.

Tutkimus tuokin esiin tarpeen lisätä oppilaiden ja opettajien tietoisuutta tunteiden säätelystä ja sen merkityksestä oppimiselle. ”Koska yhteisöllisen oppimisen tilanteet herättävät oppilaissa paljon tunteita, ne tarjoavat hyvän mahdollisuuden tunteiden säätelyn harjoitteluun ja tukemiseen”, Törmänen huomauttaa.

Tutkimus auttaa ymmärtämään oppilaiden tunteita merkittävänä osana yhteisöllistä oppimista ja korostaa tunteiden säätelyä keskeisenä oppimisen taitona. Menetelmällisesti tutkimus osoitti, että hyödyntämällä monikanavaista aineistoa, kuten videotallenteita ja fysiologisia mittauksia, voidaan saavuttaa syvällisempää tietoa oppimisen aikaisista tunteista ja oppimisen säätelystä.