Oppimisen itsesäätely, sen tunnistaminen ja tukeminen erilaisissa oppimisen tilanteissa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaan kampus, luentosali L10
Väitöksen aihe
Oppimisen itsesäätely, sen tunnistaminen ja tukeminen erilaisissa oppimisen tilanteissa
Väittelijä
Kasvatustieteen maisteri Marika Koivuniemi
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden tiedekunta, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö
Oppiaine
Kasvatustiede
Vastaväittäjä
Professori Marjaana Veermans, Turun yliopisto
Kustos
Professori Sanna Järvelä, Oulun yliopisto
Puutteet oppimistaidoissa voivat olla yhteydessä useisiin oppimisen haasteisiin
Mitä monipuolisemmin opiskelijat hyödyntävät erilaisia oppimisen itsesäätelyn taitoja, sitä vähemmän he kokevat motivaatioon liittyviä oppimisen haasteita. Tämä selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta, jossa tutkittiin yksilön – ja ryhmän oppimistilanteisiin ja niiden haasteisiin liittyviä itsesäätelytaitoja.
Oppimisen itsesäätelytaidot eli oppijan taidot säädellä ajattelua ja oppimista koskevaa toimintaa ovat keskeisiä muuttuvassa maailmassa. Oppimisen itsesäätely ei kuitenkaan ole aina helppoa ja puutteet itsesäätelytaidoissa voivat olla yhteydessä monenlaisiin oppimisen haasteisiin. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella oppijoiden kohtaamien haastavien oppimisen tilanteiden ja heidän itsesäätelytaitojen välistä yhteyttä sekä selvittää, millaista oppimisen itsesäätelytaitojen tukea kouluissa voidaan oppijoille tarjota.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, kolmen osatutkimuksen jatkumona. Tutkimuksessa hyödynnettiin niin kysely-, haastattelu- ja videoaineistoa kuin myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmiä.
Tulokset osoittavat, että oppijoiden omat käsitykset heidän oppimisen itsesäätelytaidoistaan ovat yhteydessä heidän kokemiin haastaviin yksilö- ja ryhmätyöskentelyn tilanteisiin. Oppijat, jotka raportoivat käyttävänsä monipuolisemmin oppimisen itsesäätelytaitoja, osoittivat kokevansa vähemmän motivaatioon liittyviä haasteita kuin ne oppijat jotka hyödynsivät vähemmän itsesäätelytaitoja.
Lisäksi tutkimus osoitti, että oman opiskelun ja omien oppimistaitojen tunnistaminen ei ole aina helppoa. Korkeakouluopiskelijoille oli aika ajoin haastavaa tunnistaa oman toiminnan säätelyä vaativia tilanteita ja hyödynnettyjä oman oppimisen säätelyn keinoja.
Väitöstutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä oppijoiden oppimisen itsesäätelystä opiskelun yhteydessä. Tulokset osoittavat, että oppijoiden omat subjektiiviset tulkinnat itsesäätöisestä oppimisesta ovat keskeisiä, kun halutaan ymmärtää itsesäätöisen oppimisen toteutumisen ja tukemisen ehtoja. Johtopäätöksenä voidaankin todeta, että opiskelijoiden oppimisen itsesäätelytaitojen monipuoliseen tukemiseen koulussa ja oppituntien suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota.
Erityisesti motivaation ja tunteiden säätelytaitojen osalta tarvitaan lisää tutkimusta, sillä näiden taitojen on osoitettu luovan pohjaa oppimiselle ja yleiselle hyvinvoinnille kouluissa. Oppimisen itsesäätelytaitojen tukeminen voidaan yhdistää luontevaksi osaksi opetusta monipuolisia oppimismenetelmiä hyödyntämällä ja tukemalla aktiivisesti oppijoiden tietoisuutta heidän kohtaamistaan haastavista oppimisen tilanteista sekä erilaisista itsesäätelytavoista.
Oppimisen itsesäätelytaidot eli oppijan taidot säädellä ajattelua ja oppimista koskevaa toimintaa ovat keskeisiä muuttuvassa maailmassa. Oppimisen itsesäätely ei kuitenkaan ole aina helppoa ja puutteet itsesäätelytaidoissa voivat olla yhteydessä monenlaisiin oppimisen haasteisiin. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella oppijoiden kohtaamien haastavien oppimisen tilanteiden ja heidän itsesäätelytaitojen välistä yhteyttä sekä selvittää, millaista oppimisen itsesäätelytaitojen tukea kouluissa voidaan oppijoille tarjota.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, kolmen osatutkimuksen jatkumona. Tutkimuksessa hyödynnettiin niin kysely-, haastattelu- ja videoaineistoa kuin myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmiä.
Tulokset osoittavat, että oppijoiden omat käsitykset heidän oppimisen itsesäätelytaidoistaan ovat yhteydessä heidän kokemiin haastaviin yksilö- ja ryhmätyöskentelyn tilanteisiin. Oppijat, jotka raportoivat käyttävänsä monipuolisemmin oppimisen itsesäätelytaitoja, osoittivat kokevansa vähemmän motivaatioon liittyviä haasteita kuin ne oppijat jotka hyödynsivät vähemmän itsesäätelytaitoja.
Lisäksi tutkimus osoitti, että oman opiskelun ja omien oppimistaitojen tunnistaminen ei ole aina helppoa. Korkeakouluopiskelijoille oli aika ajoin haastavaa tunnistaa oman toiminnan säätelyä vaativia tilanteita ja hyödynnettyjä oman oppimisen säätelyn keinoja.
Väitöstutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä oppijoiden oppimisen itsesäätelystä opiskelun yhteydessä. Tulokset osoittavat, että oppijoiden omat subjektiiviset tulkinnat itsesäätöisestä oppimisesta ovat keskeisiä, kun halutaan ymmärtää itsesäätöisen oppimisen toteutumisen ja tukemisen ehtoja. Johtopäätöksenä voidaankin todeta, että opiskelijoiden oppimisen itsesäätelytaitojen monipuoliseen tukemiseen koulussa ja oppituntien suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota.
Erityisesti motivaation ja tunteiden säätelytaitojen osalta tarvitaan lisää tutkimusta, sillä näiden taitojen on osoitettu luovan pohjaa oppimiselle ja yleiselle hyvinvoinnille kouluissa. Oppimisen itsesäätelytaitojen tukeminen voidaan yhdistää luontevaksi osaksi opetusta monipuolisia oppimismenetelmiä hyödyntämällä ja tukemalla aktiivisesti oppijoiden tietoisuutta heidän kohtaamistaan haastavista oppimisen tilanteista sekä erilaisista itsesäätelytavoista.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024