Oppimisen tuki yläkoulussa. Oppilaiden, aineenopettajien ja erityisopettajien näkemyksiä ja kehitysehdotuksia

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

L6

Väitöksen aihe

Oppimisen tuki yläkoulussa. Oppilaiden, aineenopettajien ja erityisopettajien näkemyksiä ja kehitysehdotuksia

Väittelijä

Filosofian maisteri Ninnu Kotilainen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Erityispedagogiikka ja inklusiivinen kasvatus

Oppiaine

Erityispedagogiikka

Vastaväittäjä

Apulaisprofessori Kim Wickman, Umeån yliopisto

Kustos

Professori, emerita Marjatta Takala, Oulun yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Oppimisen tuki yläkoulussa

Erityispedagogiikan väitöksessä selvitettiin, minkälaista oppimisen tuki on yläkouluissa ja miten sitä voitaisiin kehittää. Tutkimuksen aineistona oli oppilaiden (n=54), aineenopettajien (n=115) ja erityisopettajien (n=63) vastauksia sähköisiin kyselyihin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä ja sen jäsentämiseen käytettiin kehittävän työntutkimuksen työkaluja.

Opettajat olivat kriittisiä oppimisen tuen käytännön toteutusta kohtaan. Erityisopettajien työtaakka on kasvanut hallitsemattomaksi ja monet aineenopettajat kokevat jäävänsä oppilaiden ainoaksi tueksi. Opettajien välinen työnjako tukiasioissa on epäselvä. Oppilaat kertoivat, ettei tukea ole saatavilla heti, kun sille on tarvetta ja tuki saattaa loppua äkillisesti. He haluaisivat oppimiseensa tukea nimenomaan erityisopettajilta ja mieluiten pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Aineenopettajilta oppilaat toivovat kärsivällisyyttä ja kiinnostusta oppilaita kohtaan.

Tulosten perusteella oppimisen tukea voitaisiin kehittää erityisesti neljällä osa-alueella. Näitä ovat 1) käsitteiden määrittely, 2) yhteistyön rakenteet, 3) resurssit ja 4) yhteinen käsitys oppimisen tuen tavoitteesta. Opetussuunnitelman mukaan peruskoulua tulisi kehittää inkluusioperiaatteen mukaisesti, ja oppimisen tukea suunnitella ja toteuttaa opettajien yhteistyössä. Inkluusion käsitettä ja käytännön toteutusta ei kuitenkaan selkeästi määritellä.

Yhteistyö puolestaan on käsite, johon niin nykyinen kuin tulevakin oppimisen tuki nojaa. Tämän yhteistyön tapoja tai sisältöjä ei ole määritelty eikä yhteistyön tekemiseen ole varattu aikaa. Yläkoulun rakenteet eivät sellaisenaan tue yhteistyön tekemistä. Jos yhteistyötä tukevia rakenteita ei ole luotu, yhteistyö jää pinnalliseksi ja suunnittelemattomaksi.

Näiden lisäksi vastaajilla oli eri käsitykset oppimisen tuen tavoitteista. Oppilaiden mukaan oppimisen tuen tavoitteena on tukea tuen tarpeessa olevia oppilaita. Aineenopettajien mielestä oppimisen tuen pitäisi tukea kaikkien opiskelua niin, että tukea tarvitsevat saavat oppimiseensa tukea, luokkiin saadaan työrauha ja aineenopettajilla on aikaa tukea myös lahjakkaiden oppilaiden opiskelua. Erityisopettajien näkemyksen mukaan oppimisen tuen tavoitteena on tukea oppilaiden ja opettajien lisäksi koulua kehittymään inklusiivisemmaksi.

Väitöksen perusteella voidaan sanoa, että inklusiivinen koulu tarvitsee tuekseen vahvan ja selkeän oppimisen tuen järjestelmän. Opettajia ei saa jättää yksin inkluusion tavoittelun ja oppilaiden tukemisen kanssa, vaan myös muiden toimijoiden on tuettava näitä tavoitteita. Yhteiskunnan on järjestettävä oppimisen tukeen inklusiivisessa koulussa tarvittavat resurssit. Tavoitteellista, käytännönläheistä tutkimusta tukitoimista ja tuen järjestämisestä yläkouluissa tarvitaan tukemaan opettajien käytännön työtä.
Viimeksi päivitetty: 4.4.2025