Otsa-ohimolohkorappeuman epidemiologia ja varhain alkavien muistisairauksien geneettiset riskitekijät

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollisen sairaalan luentosali 8 (Kajaanintie 50)

Väitöksen aihe

Otsa-ohimolohkorappeuman epidemiologia ja varhain alkavien muistisairauksien geneettiset riskitekijät

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Laura Luukkainen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö, neurologia

Oppiaine

Neurologia

Vastaväittäjä

Apulaisprofessori Liisa Myllykangas, Helsingin yliopisto

Kustos

Professori Anne Remes, Helsingin yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Pohjois-Pohjanmaalla työiässä alkava otsa-ohimolohkorappeuma on yleinen verrattuna muualla maailmassa kuvattuihin tuloksiin

Väitöskirjatyössä Otsaohimolohkorappeuman epidemiologia ja varhain alkavien muistisairauksien geneettiset riskitekijät selvitettiin varhain alkavien otsa-ohimolohkorappeumien esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta vuosien 2006–2010 aikana käyttäen Oulun yliopistollisen sairaalan hoidonpäättämisrekisteriä ja Pohjois-Pohjanmaan väkilukua tutkittavissa ikäryhmissä. Otsa-ohimolohkorappeumadiagnoosin saaneita oli kaiken kaikkiaan 40, joista 45–65-vuotiaita oli 29. Otsa-ohimolohkorappeumien viiden vuoden ilmaantuvuus 45–65-vuotiaiden ikäryhmässä oli 5.5/100000 henkilövuotta kohden ja esiintyvyys 20.5/100000 sairausriskissä olevaa henkilöä kohden. Varhain alkavien otsa-ohimolohkorappeumien ilmaantuvuus ja esiintyvyys Pohjois-Pohjanmaalla on korkeahkoa verrattuna aiemmin maailmalla kuvattuihin tuloksiin. Esiintyvyys on samaa luokkaa kuin on kuvattu Italiassa, mutta suurempi kuin esimerkiksi Englannissa, Hollannissa ja Norjassa. Tämä tutkimus oli ensimmäinen, missä selvitettiin nuorella iällä alkavan otsa-ohimolohkorappeuman ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä Suomessa. Tietoa voidaan hyödyntää sairastumistodennäköisyyksiä arvioitaessa sekä potilaiden hoidon ja tuen tarpeen arvioinnissa.

Väitöskirjatyössä tutkittiin lisäksi Alzheimerin tautiin, otsa-ohimolohkorappeumiin sekä Parkinsonin tautiin liitettyjä geenejä tarkkaan valikoidusta varhain alkavaa muistisairautta sairastavien potilaiden kohortista, käyttäen uuden sukupolven sekvensointia (next generation sequencing, NGS). Suomessa yleisen, otsa-ohimolohkorappaumia aiheuttavan C9orf72 toistojaksomutaation kantajat poissuljettiin kohortista. Valikoiduilla potilailla oli muistioireita tai muistisairautta suvussa tai tauti kehittyi poikkeuksellisen nopeasti tai alkoi epätyypillisin piirtein. Kohortista löydetyt Parkinsonin tautiin liitettyjen geenien variantit seulottiin lisäksi valikoimattomilta varhain alkavaa muistisairautta sairastavilta potilailta, joita oli 279. Valikoidusta 39 potilaan kohortista löydettiin kaksi tautia aiheuttavaa mutaatiota (PSEN1 p.His163Arg ja MAPT p.Arg406Trp). Harvinaisia variantteja todettiin PSEN1, PSEN2, TREM2, BIN1, APP, UBQLN2, GRN, MAPT, TMEM106B, LRRK2, SNCAIP, PARK2 ja GBA geeneissä. Parkinsonin tautiin liitettyjen geenien variantteja löytyi enemmän valikoidusta kohortista kuin valikoimattomasta varhain alkavaa muistisairautta sairastavien potilaiden kohortista. Tulosten perusteella tautia aiheuttavia mutaatioita voidaan löytää erityisesti alle 55-vuotiaina sairastuneilta potilailta. Lisäksi tulosten perustella esitetään, että Parkinsonin tautiin liitettyjen geenien harvinaiset variantit saattavat lisätä myös varhain alkavan Alzheimerin taudin ja otsa-ohimolohkorappeuman riskiä.
Viimeksi päivitetty: 14.4.2023