Paikallinen tulehdussolukko ja tulehdusmerkkiaineet kolorektaalisyövässä
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 4
Väitöksen aihe
Paikallinen tulehdussolukko ja tulehdusmerkkiaineet kolorektaalisyövässä
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Juha Väyrynen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, diagnostiikan laitos, patologia
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Professori Ilmo Leivo, Turun yliopisto
Kustos
Professori Markus Mäkinen, Oulun yliopisto
Kasvaimen tulehdus kertoo suolistosyövän ennusteesta
Paksu- ja peräsuolisyöpä on kolmanneksi yleisin pahanlaatuinen kasvaintauti Suomessa. Suolistosyöpäpotilailla, joiden kasvainnäytteissä on paljon tulehdussolukkoa, on muita parempi ennuste.
Väitöstutkimuksessa otettiin käyttöön kaksi uutta menetelmää tulehdussolukon arviointiin. Molempien menetelmien tarkkuus ja toistettavuus todettiin erinomaisiksi. Menetelmiä käyttäen saatiin selville, että erityisesti syöpäkudokseen tunkeutuvat T-lymfosyytit ja lymfosyyttien muodostamat imukeräset liittyvät suotuisaan taudinkulkuun. Viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen elossa oli noin 75 % potilaista, joiden näytteissä oli paljon T-lymfosyyttejä, mutta vain alle 40 % potilaista, joiden näytteissä tulehdussoluja oli vähän.
Muutokset kasvaimen tulehdussolukossa voivat heijastua myös verenkierrossa mitattaviin tulehdusmerkkiainepitoisuuksiin. Seerumin matriksin metalloproteinaasi-8 -pitoisuudet todettiin suolistosyöpäpotilailla yli kolminkertaisiksi terveisiin henkilöihin verrattuna, ja pitoisuudet olivat yhteydessä sekä verenkierron että kasvainalueen tulehdussolujen määrään ja laatuun.
Tutkimus perustuu yhteensä 567 Oulun yliopistollisessa sairaalassa leikatun paksu- ja peräsuolisyöpäpotilaan näytteisiin.
Tutkimuksen tuloksilla voi olla tulevaisuudessa merkitystä suolistosyöpäpotilaiden ennusteen määrittämisessä ja hoidon valinnassa. Väitöskirjatyössä kehitettyjä uusia menetelmiä voidaan käyttää tulehdussolukon ennustemerkityksen arviointiin myös muiden elinten syövissä.
Väitöstutkimuksessa otettiin käyttöön kaksi uutta menetelmää tulehdussolukon arviointiin. Molempien menetelmien tarkkuus ja toistettavuus todettiin erinomaisiksi. Menetelmiä käyttäen saatiin selville, että erityisesti syöpäkudokseen tunkeutuvat T-lymfosyytit ja lymfosyyttien muodostamat imukeräset liittyvät suotuisaan taudinkulkuun. Viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen elossa oli noin 75 % potilaista, joiden näytteissä oli paljon T-lymfosyyttejä, mutta vain alle 40 % potilaista, joiden näytteissä tulehdussoluja oli vähän.
Muutokset kasvaimen tulehdussolukossa voivat heijastua myös verenkierrossa mitattaviin tulehdusmerkkiainepitoisuuksiin. Seerumin matriksin metalloproteinaasi-8 -pitoisuudet todettiin suolistosyöpäpotilailla yli kolminkertaisiksi terveisiin henkilöihin verrattuna, ja pitoisuudet olivat yhteydessä sekä verenkierron että kasvainalueen tulehdussolujen määrään ja laatuun.
Tutkimus perustuu yhteensä 567 Oulun yliopistollisessa sairaalassa leikatun paksu- ja peräsuolisyöpäpotilaan näytteisiin.
Tutkimuksen tuloksilla voi olla tulevaisuudessa merkitystä suolistosyöpäpotilaiden ennusteen määrittämisessä ja hoidon valinnassa. Väitöskirjatyössä kehitettyjä uusia menetelmiä voidaan käyttää tulehdussolukon ennustemerkityksen arviointiin myös muiden elinten syövissä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024