Paikkatietoon perustuva reitinoptimointi metsäninventoinnin työkaluna Suomessa: menetelmän kehittäminen ja sen hyödyllisyyden arviointi
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-sali, Alvar Aallon katu 14, Seinäjoki
Väitöksen aihe
Paikkatietoon perustuva reitinoptimointi metsäninventoinnin työkaluna Suomessa: menetelmän kehittäminen ja sen hyödyllisyyden arviointi
Väittelijä
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Henna Etula
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, maantiede
Oppiaine
Geoinformatiikka
Vastaväittäjä
Apulaisprofessori Tuuli Toivonen, Helsingin yliopisto
Kustos
Tutkijatohtori Harri Antikainen, Oulun yliopisto
Tehokkaimman reitin selvittäminen on mahdollista myös maastossa liikkuvaa jalankulkijaa varten
Väitöstutkimuksessa kehitettiin menetelmä reitinoptimointiin maastossa jalankulkijan näkökulmasta, ja sitä sovellettiin maastossa liikkumiseen metsäninventoinnin yhteydessä. Tutkimuksessa havaittiin, että reitinoptimointi on mahdollista myös maasto-oloissa. Menetelmää testanneet maastotyöntekijät arvioivat, että reitinoptimoinnin ja ihmisen reitinvalintakyvyn yhdistäminen tuottaisi tehokkaita reittejä maastotyön avuksi.
Tutkimuksessa mallinnettiin suomalaisen maaston kulkukelpoisuutta kokeneiden maastossa liikkujien avulla. Kulkureittien tuottamiseen käytettiin paikkatietojärjestelmää. Testausvaiheessa reitinoptimointimenetelmää hyödynnettiin metsäninventoinnin maastotyössä. Testaajilla oli käytössään laskennallisesti tuotetut reittiehdotukset, ja he havainnoivat reitinoptimoinnin käyttökelpoisuutta työnsä yhteydessä. Lisäksi laskennallisesti tuotettuja reittejä verrattiin maastotyöntekijöiden itse suunnittelemiin reitteihin.
Nopeimman tai lyhimmän reitin laskemisesta tieverkolla erilaisten navigointisovellusten avulla on tullut osa arkipäivää. Tiellä liikkumisen mallintaminen poikkeaa kuitenkin maaston kulkukelpoisuuden kuvaamisesta. Tieverkko koostuu yksittäisistä teistä, joiden ominaisuuksia ovat pituus ja sallittu nopeus. Maasto on pikemminkin jatkuva pinta, jossa voidaan liikkua mihin suuntaan tahansa ellei kyse ole kulkuesteestä. Ratkaisuna on mallintaa maaston erilaisten kohteiden – esimerkiksi taimikoiden, varttuneiden metsien, soiden tai peltojen – kulkukelpoisuutta ja selvittää reitti, joka kulkee kulkukelpoisuudeltaan edullisimpien kohteiden kautta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko reitinoptimoinnin avulla auttaa maastotyöntekijää tehokkaan reitin valinnassa sekä kehittää paikkatietomenetelmä reittien tuottamiseksi. Vaikka reitinoptimointia testattiin metsäninventoinnin yhteydessä, voidaan sitä soveltaa maastossa liikkumiseen myös metsäalan ulkopuolella. Samalla menetelmällä voidaan tuottaa joustavasti reittejä erilaisiin tarpeisiin, esimerkiksi virkistyskäyttäjien reittien suunnitteluun.
Tutkimuksessa mallinnettiin suomalaisen maaston kulkukelpoisuutta kokeneiden maastossa liikkujien avulla. Kulkureittien tuottamiseen käytettiin paikkatietojärjestelmää. Testausvaiheessa reitinoptimointimenetelmää hyödynnettiin metsäninventoinnin maastotyössä. Testaajilla oli käytössään laskennallisesti tuotetut reittiehdotukset, ja he havainnoivat reitinoptimoinnin käyttökelpoisuutta työnsä yhteydessä. Lisäksi laskennallisesti tuotettuja reittejä verrattiin maastotyöntekijöiden itse suunnittelemiin reitteihin.
Nopeimman tai lyhimmän reitin laskemisesta tieverkolla erilaisten navigointisovellusten avulla on tullut osa arkipäivää. Tiellä liikkumisen mallintaminen poikkeaa kuitenkin maaston kulkukelpoisuuden kuvaamisesta. Tieverkko koostuu yksittäisistä teistä, joiden ominaisuuksia ovat pituus ja sallittu nopeus. Maasto on pikemminkin jatkuva pinta, jossa voidaan liikkua mihin suuntaan tahansa ellei kyse ole kulkuesteestä. Ratkaisuna on mallintaa maaston erilaisten kohteiden – esimerkiksi taimikoiden, varttuneiden metsien, soiden tai peltojen – kulkukelpoisuutta ja selvittää reitti, joka kulkee kulkukelpoisuudeltaan edullisimpien kohteiden kautta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko reitinoptimoinnin avulla auttaa maastotyöntekijää tehokkaan reitin valinnassa sekä kehittää paikkatietomenetelmä reittien tuottamiseksi. Vaikka reitinoptimointia testattiin metsäninventoinnin yhteydessä, voidaan sitä soveltaa maastossa liikkumiseen myös metsäalan ulkopuolella. Samalla menetelmällä voidaan tuottaa joustavasti reittejä erilaisiin tarpeisiin, esimerkiksi virkistyskäyttäjien reittien suunnitteluun.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024