Päivystyslaparotomiapotilaiden leikkauksen jälkeiset komplikaatiot ja ennuste.
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollisen sairaalan luentosali 1, Kajaaninkatu 50
Väitöksen aihe
Päivystyslaparotomiapotilaiden leikkauksen jälkeiset komplikaatiot ja ennuste.
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Aura Tellervo Ylimartimo
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Translationaalisen lääketieteen tutkimusyksikkö
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Professori Ari Leppäniemi, Helsingin yliopisto
Kustos
Professori Janne Liisanantti, Oulun yliopisto
Päivystyslaparotomiapotilaiden leikkauksen jälkeiset komplikaatiot ja ennuste.
Päivystyslaparotomia on yksi yleisimmistä yleiskirurgisista toimenpiteistä. Päivystyslaparotomian jälkeisten komplikaatioiden ilmaantuvuudesta ja leikkausta edeltävän elämänlaadun vaikutuksesta komplikaatioihin on niukasti aiempaa tutkimusta.
Tässä väitöskirjatyössä tarkasteltiin päivystyslaparotomian jälkeisiä komplikaatioita ja niiden vaikutusta lyhyen- ja pitkän aikavälin ennusteeseen. Lisäksi arvioitiin, vaikuttaako leikkausta edeltävä elämänlaatu komplikaatioiden ilmaantuvuuteen. Väitöskirjatyö koostuu yhdestä prospektiivisesta ja kolmesta retrospektiivisestä tutkimuksesta. Tutkimukseen kuului 1 299 vuosina 2005–2022 Oulun yliopistollisessa sairaalassa leikattua päivystyslaparotomiapotilasta.
Elämänlaatua ennen päivystyslaparatomiaa arvioitiin käyttämällä RAND- 36 kyselyä. Potilaat, jotka saivat leikkauksen jälkeisen komplikaation, raportoivat heikomman yleisen terveyden RAND-36 -kyselyssä kuin ilman komplikaatiota toipuneet. Ei-kirurgiset komplikaatiot ilmaantuivat pääosin varhaisvaiheessa ja kirurgiset komplikaatiot myöhäisvaiheessa. 674 päivystyslaparotomia¬potilaasta 50 %:lla esiintyi ei-kirurgisia komplikaatioita ja 30 %:lla kirurgisia komplikaatioita. Monimuuttujamallissa ei-kirurgisten komplikaatioiden riskitekijöitä olivat potilaaseen liittyvät tekijät, kuten ikä, korkea ASA ja leikkausta edeltävä CRP sekä matala albumiini. Potilailla, joille ilmaantui ei-kirurgisia komplikaatioita, oli korkeampi 30 päivän kuolleisuus kuin potilailla, joilla oli kirurgisia komplikaatioita (17.2 % vs. 13.5 %). Sekä lyhyt- että pitkäaikainen kuolleisuus oli korkeampi potilailla, joille ilmaantui komplikaatioita verrattuna potilaisiin, joille ei tullut komplikaatiota: 30 päivän kuolleisuus 15.9 % vs. 5.3 % ja 90 päivän kuolleisuus 24.7 % vs. 8.4 %, ja 2 vuoden kuolleisuus 39.3 % vs. 17.5 %. Monimuuttujamallissa kuolleisuuden riskitekijöitä yli 90 päivää leikkauksen jälkeen eläneillä potilailla oli korkea ASA, korkeat CCI pisteet ja pidempi leikkauksen kesto. Tehohoitoa 48 tunnin sisällä leikkauksesta tarvinneilla päivystyslaparotomiapotilailla oli korkea kuolleisuus; 5 vuoden kuolleisuus oli 58 %.
Päivystyslaparotomiapotilailla on suuri riski saada leikkauksen jälkeinen komplikaatio ja kuolleisuus päivystyslaparotomian jälkeen on merkittävä. Huomioimalla komplikaatioiden ilmaantuvuuden ja riskitekijät, voidaan parantaa komplikaatioiden varhaista tunnistamista ja tehostaa niiden hoitoa.
Tässä väitöskirjatyössä tarkasteltiin päivystyslaparotomian jälkeisiä komplikaatioita ja niiden vaikutusta lyhyen- ja pitkän aikavälin ennusteeseen. Lisäksi arvioitiin, vaikuttaako leikkausta edeltävä elämänlaatu komplikaatioiden ilmaantuvuuteen. Väitöskirjatyö koostuu yhdestä prospektiivisesta ja kolmesta retrospektiivisestä tutkimuksesta. Tutkimukseen kuului 1 299 vuosina 2005–2022 Oulun yliopistollisessa sairaalassa leikattua päivystyslaparotomiapotilasta.
Elämänlaatua ennen päivystyslaparatomiaa arvioitiin käyttämällä RAND- 36 kyselyä. Potilaat, jotka saivat leikkauksen jälkeisen komplikaation, raportoivat heikomman yleisen terveyden RAND-36 -kyselyssä kuin ilman komplikaatiota toipuneet. Ei-kirurgiset komplikaatiot ilmaantuivat pääosin varhaisvaiheessa ja kirurgiset komplikaatiot myöhäisvaiheessa. 674 päivystyslaparotomia¬potilaasta 50 %:lla esiintyi ei-kirurgisia komplikaatioita ja 30 %:lla kirurgisia komplikaatioita. Monimuuttujamallissa ei-kirurgisten komplikaatioiden riskitekijöitä olivat potilaaseen liittyvät tekijät, kuten ikä, korkea ASA ja leikkausta edeltävä CRP sekä matala albumiini. Potilailla, joille ilmaantui ei-kirurgisia komplikaatioita, oli korkeampi 30 päivän kuolleisuus kuin potilailla, joilla oli kirurgisia komplikaatioita (17.2 % vs. 13.5 %). Sekä lyhyt- että pitkäaikainen kuolleisuus oli korkeampi potilailla, joille ilmaantui komplikaatioita verrattuna potilaisiin, joille ei tullut komplikaatiota: 30 päivän kuolleisuus 15.9 % vs. 5.3 % ja 90 päivän kuolleisuus 24.7 % vs. 8.4 %, ja 2 vuoden kuolleisuus 39.3 % vs. 17.5 %. Monimuuttujamallissa kuolleisuuden riskitekijöitä yli 90 päivää leikkauksen jälkeen eläneillä potilailla oli korkea ASA, korkeat CCI pisteet ja pidempi leikkauksen kesto. Tehohoitoa 48 tunnin sisällä leikkauksesta tarvinneilla päivystyslaparotomiapotilailla oli korkea kuolleisuus; 5 vuoden kuolleisuus oli 58 %.
Päivystyslaparotomiapotilailla on suuri riski saada leikkauksen jälkeinen komplikaatio ja kuolleisuus päivystyslaparotomian jälkeen on merkittävä. Huomioimalla komplikaatioiden ilmaantuvuuden ja riskitekijät, voidaan parantaa komplikaatioiden varhaista tunnistamista ja tehostaa niiden hoitoa.
Viimeksi päivitetty: 2.10.2023