Pakastetun alkion siirto. Raskauden kulku ja lasten terveys
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 4
Väitöksen aihe
Pakastetun alkion siirto. Raskauden kulku ja lasten terveys
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Sari Pelkonen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, PEDEGO-tutkimusyksikkö, synnytykset ja naistentaudit
Oppiaine
Synnytys ja naistentaudit
Vastaväittäjä
Dosentti Vedran Stefanovic, Helsingin yliopistollinen sairaala, naistenklinikka
Kustos
Professori Hannu Martikainen, Oulun yliopisto
Pakastetun alkion siirto on turvallista
Tahattomasta lapsettomuudesta kärsii elämänsä aikana noin 20 % pariskunnista. Tehokkaiden ja samalla turvallisten lapsettomuushoitojen tarve on kiistaton. Kaikkein tuloksekkaimmaksi hoitomuodoksi on osoittautunut koeputkihedelmöityshoito. Aiemmin hoidon komplikaatioista tärkein oli monisikiöraskaus, koska niihin liittyy selkeästi kohonnut riski raskausongelmiin ja vastasyntyneen sairastavuuteen. Lisäksi useamman lapsen samanaikaisen syntymisen on todettu vaikuttavan oleellisesti perheen psykososiaaliseen hyvinvointiin. Suomessa siirryttiin 2000-luvun alussa yhden alkion siirtoon. Samanaikaisesti pakastetun alkion siirrot lisääntyivät ja siksi hoidon turvallisuutta, etenkin syntyneiden lasten terveyttä, on syytä tutkia.
Väitöstutkimuksessa osoitettiin, että pakastetun alkion siirrosta alkaneessa raskaudessa sikiö kehittyi alkuviikkoina hormonaalisesti luonnollisemmassa ympäristössä kuin raskaudessa, joka oli alkanut koeputkihedelmöityshoidon yhteydessä tehdystä alkionsiirrosta eli tuoresiirrosta. Lisäksi tutkimus osoitti, että pakastetun alkion siirrosta alkunsa saaneilla lapsilla oli pienempi riski syntyä ennenaikaisina ja pienipainoisina kuin tuorealkion siirrosta alkunsa saaneilla lapsilla. Toisaalta pakastetun alkion siirrosta alkunsa saaneilla lapsilla oli lisääntynyt riski syntyä isokokoisina raskausviikkoihin nähden. Synnynnäisten epämuodostumien ja eri sairauksien esiintyvyyksissä ei ollut eroja. Tutkimus antaa lisänäyttöä pakastetun alkion siirtohoidon turvallisuudesta.
Laajassa rekisteritutkimuksessa selvitettiin pakastetun alkion siirroista alkaneiden raskauksien kulkua ja niistä syntyneiden lasten terveyttä kolmeen ikävuoteen asti ja niitä verrattiin tuorealkion siirroista alkunsa saaneisiin raskauksiin ja lapsiin valtakunnallisiin rekistereihin perustuen. Tutkimusjoukon muodosti vuosina 1995–2006 lapsettomuushoidoissa käyneet naiset, joiden raskaus oli alkanut pakastetun alkion siirrosta ja päättynyt 1830 lapsen syntymään sekä naiset, joiden raskaus oli alkanut tuorealkion siirroista ja päättynyt 2942 lapsen syntymään. Verrokkiaineiston muodosti 31 243 lasta, jotka olivat saaneet alkunsa ilman hoitoja.
Tutkimuksen yhdessä osatyössä tarkasteltiin veren naishormonien muutoksia alkuraskausviikoilla 5-11 naisilta, jotka olivat tulleet raskaiksi tuorealkion siirroista, pakastetun alkion siirrosta ja ilman hoitoja. Naishormonipitoisuuksilla voi olla merkitystä istukan varhaiskehitykselle ja sitä kautta sikiön kasvulle sekä kehitykselle.
Koeputkihedelmöityshoidossa äidin ja lapsen turvallisuutta voidaan parantaa rajaamalla siirrettävien alkioiden lukumäärää. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tähän tavoitteeseen pääsyä on helpottanut hyvin toimiva alkioiden pakastusjärjestelmä ja maat ovatkin edelläkävijöitä alkioiden pakastuksen suhteen. Yhden alkion siirtojen lisääntyessä alkioiden pakastuksen merkitys kasvaa. Vuonna 2014 Suomessa syntyi keinohedelmöityshoidon avulla 1963 lasta (3.6 % ikäluokasta), joista 730 oli pakastetun alkion siirrosta syntyneitä.
Väitöstutkimuksessa osoitettiin, että pakastetun alkion siirrosta alkaneessa raskaudessa sikiö kehittyi alkuviikkoina hormonaalisesti luonnollisemmassa ympäristössä kuin raskaudessa, joka oli alkanut koeputkihedelmöityshoidon yhteydessä tehdystä alkionsiirrosta eli tuoresiirrosta. Lisäksi tutkimus osoitti, että pakastetun alkion siirrosta alkunsa saaneilla lapsilla oli pienempi riski syntyä ennenaikaisina ja pienipainoisina kuin tuorealkion siirrosta alkunsa saaneilla lapsilla. Toisaalta pakastetun alkion siirrosta alkunsa saaneilla lapsilla oli lisääntynyt riski syntyä isokokoisina raskausviikkoihin nähden. Synnynnäisten epämuodostumien ja eri sairauksien esiintyvyyksissä ei ollut eroja. Tutkimus antaa lisänäyttöä pakastetun alkion siirtohoidon turvallisuudesta.
Laajassa rekisteritutkimuksessa selvitettiin pakastetun alkion siirroista alkaneiden raskauksien kulkua ja niistä syntyneiden lasten terveyttä kolmeen ikävuoteen asti ja niitä verrattiin tuorealkion siirroista alkunsa saaneisiin raskauksiin ja lapsiin valtakunnallisiin rekistereihin perustuen. Tutkimusjoukon muodosti vuosina 1995–2006 lapsettomuushoidoissa käyneet naiset, joiden raskaus oli alkanut pakastetun alkion siirrosta ja päättynyt 1830 lapsen syntymään sekä naiset, joiden raskaus oli alkanut tuorealkion siirroista ja päättynyt 2942 lapsen syntymään. Verrokkiaineiston muodosti 31 243 lasta, jotka olivat saaneet alkunsa ilman hoitoja.
Tutkimuksen yhdessä osatyössä tarkasteltiin veren naishormonien muutoksia alkuraskausviikoilla 5-11 naisilta, jotka olivat tulleet raskaiksi tuorealkion siirroista, pakastetun alkion siirrosta ja ilman hoitoja. Naishormonipitoisuuksilla voi olla merkitystä istukan varhaiskehitykselle ja sitä kautta sikiön kasvulle sekä kehitykselle.
Koeputkihedelmöityshoidossa äidin ja lapsen turvallisuutta voidaan parantaa rajaamalla siirrettävien alkioiden lukumäärää. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tähän tavoitteeseen pääsyä on helpottanut hyvin toimiva alkioiden pakastusjärjestelmä ja maat ovatkin edelläkävijöitä alkioiden pakastuksen suhteen. Yhden alkion siirtojen lisääntyessä alkioiden pakastuksen merkitys kasvaa. Vuonna 2014 Suomessa syntyi keinohedelmöityshoidon avulla 1963 lasta (3.6 % ikäluokasta), joista 730 oli pakastetun alkion siirrosta syntyneitä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024