Plasmodium-loisen aktiini-myosiini XIV-luokan moottorien rakenteelliset ja toiminnalliset tutkimukset
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, luentosali F101 (Aapistie 7)
Väitöksen aihe
Plasmodium-loisen aktiini-myosiini XIV-luokan moottorien rakenteelliset ja toiminnalliset tutkimukset
Väittelijä
Filosofian maisteri (FM) Isa Pires
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Proteiinien ja rakennebiologian tutkimusyksikkö
Oppiaine
Biokemia
Vastaväittäjä
Professori Alf Månsson, Linnaeus-yliopisto, Kalmar, Ruotsi
Kustos
Professori Inari Kursula, Oulun yliopisto ja Bergenin yliopisto
Tutkimuksia malarialoisten liikkuvuudesta
Malaria on loistauti, johon kuolee maailmanlaajuisesti lähes puolimiljoonaa ihmistä vuosittain. Loisen kyky liikkua on välttämätön sen selviytymiselle. Tässä työssä tutkittiin moottoriproteiini myosiinien ja muiden malarialoisen molekyylimoottorikompleksin proteiinien biokemiallisia ja rakenteellisia ominaisuuksia. Työn tärkeimmät havainnot olivat, että: (i) loispesifiset chaperonit ja myosiinien kevyet ketjut ovat välttämättömiä myosiinien stabiiliudelle ja toiminnalle; (ii) myosiinien kevyet ketjut ovat luonnostaan pitkänomaisia proteiineja, ja niiden komplekseja muiden moottorikompleksin proteiinien kanssa on vaikea muodostaa in vitro; (iii) loismyosiineilla on degeneroitunut sitoutumiskohta, joka mahdollistaa monien eri kevyiden ketjujen sitoutumisen; (iv) ainakin yksi moottorikompleksin proteiineista todettiin mahdolliseksi lääkekehityskohteeksi; ja (v) työssä löydettiin uusi aktiinisäikeitä stabiloiva proteiini. Kaiken kaikkiaan tämä työ on tuottanut uutta tietoa useista proteiineista, jotka liittyvät malarialoisen kykyyn liikkua ja tunkeutua ihmisen soluihin.
Viimeksi päivitetty: 1.3.2023