Pohjavesien ja pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien kokonaisvaltainen hallinta

Pohjaveteen kohdistuu kasvavia paineita jotka johtuvat niin eri maankäytön muodoista kuin myös ilmastonmuutoksesta. Pohjavesien hallintaan ei kuitenkaan ole kiinnitetty riittävää huomiota. Tässä väitöstutkimuksessa määritettiin, miten eri pohjavesialueen hallintaan tarvittavat näkökulmat, kuten maankäyttö, ilmasto, ekologiset ja ekonomiset arvot, sekä eri paikallisten toimijoiden mielipiteet voidaan kaikki ottaa huomioon yhdistämällä eri lähestymistapoja.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yksityiskohtaisesti Rokuan harjualueen tilannetta. Rokuan alueella on useita pohjavedestä riippuvaisia järviä, joiden vedenpinta on kausittain laskenut voimakkaasti. Järvien pintojen vaihtelu on kasvattanut paikallisten huolta järvien tilasta. Harjua ympäröivät metsäojitetut turvemaat, ja ojituksia on syytetty Rokuan pohjaveden tilan ja sitä kautta myös alueen järvien tilan heikkenemisestä. Kenttätutkimuksiin perustuvilla analyyseillä ja matemaattisella mallinnuksella ojitusten ja ilmaston roolia pohjavesialueella pystyttiin tarkentamaan ja erittelemään. Tehdyllä tutkimuksella ja eri intressitahojen osallistumisella vähennettiin epäluottamusta ja luotiin pohja vakaammalle Rokuan harjualueen tulevaisuuden suunnittelulle.

Tutkimus jakautui kolmeen osioon: ensimmäisessä osassa tutkittiin pohjaveden purkautumisprosesseja harjun pohjavesiesiintymästä ojitetulle suoalueelle. Tulokset osoittivat hydraulisen yhteyden harjun pohjavesimuodostuman ja turvemaan ojitusten välillä: pohjavesi saattoi päästä purkautumaan metsäojiin joko suotautumalla tai turpeen ns. kaksoishuokoisrakenteiden kautta.

Seuraavassa osassa työtä käytettiin pohjavesimallinnusta määrittämään kriittisiä pohjaveden tilaan vaikuttavia tekijöitä. Mallinnustulosten perusteella ilmasto ja maankäyttö vaikuttavat kumpikin suoraan pohjaveden tilaan. Turvemaiden ojituksilla pohjavesialueella voi olla samoja vaikutuksia pohjaveden pinnankorkeuden tasoihin kuin kuivilla kausilla tai laajamittaisella pohjaveden pumppauksella juomavedeksi (esim. Oulun kaupunki ottaisi juomavetensä Rokualta). Turvemaiden ennallistaminen ojia täyttämällä voi vain osittain palauttaa vedenpinnan korkeuksia pohjavesialueella. Rokuan harjualueen tapauksessa suuren mittakaavan oja-alueiden ennallistaminen todettiin kuitenkin liian epävarmaksi ja kalliiksi toimenpiteeksi hyötyihin nähden, varsinkin jos pidempien kuivien kausien vaikutus suurilla harjualueilla tulevaisuudessa heikkenee keskimääräisten sademäärien kasvun myötä.

Työn kolmannessa osassa käytettiin monitavoitearviointia eri alueella toimivien tahojen ja asukkaiden osallistamiseen ja oppimiseen pohjavesialueiden hallinnassa. Monitavoitearviointi on lähestymistapa, jolla voidaan johdonmukaisesti hahmottaa ja jäsentää suunnittelutilanteita yhdessä eri intressiryhmien kanssa. Tästä osallistavasta prosessista saadut tulokset vahvistivat, että menetelmää voidaan käyttää oppimisen edesauttamiseen ja yhteistyön lisäämiseen ristiriitaisessa ja monimutkaisessa pohjavesiasiassa.

Monitavoitearvioinnin prosessi johti keskusteluun yhtenäisemmän pohjaveden hallinnan suunnittelun puolesta, joka ottaa huomioon eri toimijoiden näkökulmat ja tuo ne osaksi keskustelua. Samaa menetelmää voidaan hyödyntää myös muunlaisissa ristiriitatilanteissa ja viimeksi monitavoitearviointia on käytetty tänä keväänä Oulun kaupungin vedenoton varmistamisen suunnittelussa.