Pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvointi – hypoteettinen malli
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Kontinkangas, Leena Palotie -sali (Aapistie 5A)
Väitöksen aihe
Pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvointi – hypoteettinen malli
Väittelijä
TtM Varpu Wiens
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö
Oppiaine
Hoitotiede
Vastaväittäjä
Professori Arja Häggman-Laitila, Itä-Suomen yliopisto
Kustos
Dosentti Tarja Pölkki, Oulun yliopisto
Vuodenaikojen vaihtelu ja luonto vaikuttavat pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvointiin
Väitöstyössä on tutkittu pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvointia. Aihetta on aiemmin tutkittu vähän. Nuorten tyttöjen hyvinvointi sisältää viisi ulottuvuutta: (1) terveys mahdollistajana, (2) sosiaalisten suhteiden merkityksellisyys, (3) mukautuminen elinympäristön muutoksiin, (4) harmonisoiva luontoyhteys ja (5) tasapainoinen kokemuksellisuus elämästä. Yhteensä 153 Lapin maakunnassa asuvaa 13–16-vuotiaita tyttöä osallistui tutkimukseen. Aineisto koostui nuorten tyttöjen kirjoituksista sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluista. Ryhmähaastattelussa tytöt ottivat myös valokuvia luonnosta.
Tulokset osoittavat hyvinvoinnin tarkoittavan pohjoissuomalaisille nuorille tytöille sitä, että he ovat terveitä, heidän elintavat ovat suotuisia ja heillä on positiivisia kokemuksia elämästä ja sosiaalisista suhteista. Jotta nuorten tyttöjen hyvinvointi edistyisi, tulisi heillä olla myönteiseksi ja rohkaisevaksi koettu elämäntapa. Hyvinvointia edistävät myös hyvät sosiaaliset suhteet ja miellyttävät olotilat.
Hyvinvointia puolestaan estävät terveyttä heikentävät tekijät, omakohtaiset kielteiset tuntemukset, ristiriidat sosiaalisissa suhteissa ja epämieluisat ulkoiset asiat, kuten epämiellyttävät tapahtumat tai synkäksi koettu säätila.
Kiinnostavaa on ympäristön osallistava vaikutus tyttöjen hyvinvointiin. Tämä tarkoittaa sopeutumista vuodenaikojen vaihteluihin, erityisesti talvisin olo koetaan alavireiseksi ja passiiviseksi. Luonto ja sen eri elementit saavat aikaan merkityksellisiä aistikokemuksia ja eheyden tunnetta. Samoin vuorovaikutus eläinten kanssa toi positiivisia tuntemuksia, kuten hyväksyntää ja lohtua.
Tuloksia voidaan hyödyntää laaja-alaisesti ja moniammatillisesti hoitotyössä, jossa edistetään nuorten tyttöjen hyvinvointia. Tietoa voidaan hyödyntää myös sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksessa ja priorisoitaessa resursseja toimintaan, joka ennaltaehkäisee nuorten huonovointisuutta. Tutkimus haastaa havainnoimaan nuorten tyttöjen hyvinvointia laajasti myös pohjoisen toimintaympäristön haasteet huomioiden.
Tulokset osoittavat hyvinvoinnin tarkoittavan pohjoissuomalaisille nuorille tytöille sitä, että he ovat terveitä, heidän elintavat ovat suotuisia ja heillä on positiivisia kokemuksia elämästä ja sosiaalisista suhteista. Jotta nuorten tyttöjen hyvinvointi edistyisi, tulisi heillä olla myönteiseksi ja rohkaisevaksi koettu elämäntapa. Hyvinvointia edistävät myös hyvät sosiaaliset suhteet ja miellyttävät olotilat.
Hyvinvointia puolestaan estävät terveyttä heikentävät tekijät, omakohtaiset kielteiset tuntemukset, ristiriidat sosiaalisissa suhteissa ja epämieluisat ulkoiset asiat, kuten epämiellyttävät tapahtumat tai synkäksi koettu säätila.
Kiinnostavaa on ympäristön osallistava vaikutus tyttöjen hyvinvointiin. Tämä tarkoittaa sopeutumista vuodenaikojen vaihteluihin, erityisesti talvisin olo koetaan alavireiseksi ja passiiviseksi. Luonto ja sen eri elementit saavat aikaan merkityksellisiä aistikokemuksia ja eheyden tunnetta. Samoin vuorovaikutus eläinten kanssa toi positiivisia tuntemuksia, kuten hyväksyntää ja lohtua.
Tuloksia voidaan hyödyntää laaja-alaisesti ja moniammatillisesti hoitotyössä, jossa edistetään nuorten tyttöjen hyvinvointia. Tietoa voidaan hyödyntää myös sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksessa ja priorisoitaessa resursseja toimintaan, joka ennaltaehkäisee nuorten huonovointisuutta. Tutkimus haastaa havainnoimaan nuorten tyttöjen hyvinvointia laajasti myös pohjoisen toimintaympäristön haasteet huomioiden.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024